Osa 2: La fin du deuxiéme semaine

Hei jälleen mes amis ja mes amies!

Summary: Using residence washing machine is expensive. Demolitions in the neighbour. Existential crisis. Orientations have started, now some idea about the school, studies and student associations. Meeting and beer with my tutor. Also some Friday night adventures as part of team Colombia.

Nyt on toinenkin viikko lopuillaan, vähän tilanteet hahmottuneet paremmin ja ENSICin orientaatiotkin alkaneet.

Koska jokainen hikoilee, joutuu täälläkin pestä pyykkiä. Maanantaina kävin respasta selvittelemässä miten täällä tuo pyykkääminen toimii, pesuhuoneessa kun näytti olevan kaksi pesukonetta ja pyykinkuivainta, mutta vaikuttivat vaativan jonkinlaisia kolikoita. Respan tädiltä selvisi että pyykkäys+kuivaus maksaa 4 € per kerta. Koska en pakannut koko vaatekaappiani mukaan, joutuisin lähes joka viikko pesemään pyykkiä, jolloin kokonaisuudessaan maksaisin tuosta ilosta koko reissun aikana yhteensä jotain 150 € luokkaa. Kitsaana ihmisenä en tuohon vielä ole lähtenyt vaan lopulta päädyin pesemään pyykkini käsin, ämpärin ostaminen maksoi 4 €.. Tällä hetkellä vielä homma näyttää vielä toimivan kun vaatteet saa helposti kuivateltua parvekkeella, saa nähdä miten toimii kun ilmat viilenevät.

Viime artikkelissa kuvalla mainitsin että tämä kaupunki tuntuu isohkolta työmaalta. Viime vuonna kakskasilla asumiseen samaistavana tekijänä tällä viikolla tuosta naapurista on purettu vanha parkkitila. Taas sängyt tärisee ja ulkoa kuuluu järkyttävää meteliä. Onneksi vissiin tuli jo valmista

Neighbourhood after
Neighbourhood after
Neighbourhood before
Neighbourhood before

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä viikolla on tullut tutustuttua myös uusiin couchsurfareihin, ja tuosta on ollut viikonaikana apua kun on paikallisilta pystynyt kysymään neuvoja mistä löytää mitäkin.

Ennen koulujen alkua täällä tuli hieman eksistentiaalikriisiä kun piti tehdä muutksia omaan opintosuunnitelmaan eikä tuntunut olevan mitään mieleisiä vaihtoehtoja. Lisäksi se miten luennoilla ja muissa pärjää ranskaksi jäi mietityttämään, samoin kun suomalaisten opiskelujen tilanne. Mutta ei noissa auttanut velloa, pitää vain mennä eteenpäin kuin mummo lumessa, eiköhän kaikki onnistu kun keskittyy.

First day orientation, info by ENSIC staff
First day orientation, info by ENSIC staff

Tällä viikolla alkoivat myös meidän vaihtareiden orientaatiot ENSIC:illä. Torstaina (27.8, puhuin höpöjä edellisessä artikkelissa) kokoonnuttiin koululla iltapäivästä. Meitä KV-opiskelijoita on paikalla näinä kahtena päivänä vajaa 20, joista viisi oli kolumbialaisia, neljä brassia, britti ja portugalilainen meidän ns. vaihtariohjelmassa ja toisessa ns. tutkariohjelmassa oli yksi kiinalainen, pari libanonilaista ja pari marokkolaista. Heh, tältä pohjalta taidan olla itse aika eksoottisesta maasta ainoana pohjoismaalaisena.

First day orientation, info by ESN
First day orientation, info by ESN

Torstain ohjelmaan kuuluivat koulun henkilökunnan esittäytyminen ja puheenvuorot (”muistakaa ettei tämä ole mikään lomailuvuosi!”), joiden perään tuli esittelyt paikallisesta ”yo-kunnasta” (BDE, bureau des étudiants) ja paikalliselta ESN:ltä. Vähän piti myös käydä vielä opintosuunnitelmaa KV-tomistolla muokkaamassa. BDE:n esittäytymisen perusteella sen toiminta vaikutti olevan kooste meidän kiltojen, ESN ja SALUT:in toiminnasta, ei niinkään edunvalvonta yksikkö. Muutenkin BDE:n ja ESN tarjoamat reissut vaikuttivat olevan aika samanlaisia. Mutta kokeillaan molempia. Lisäksi sekä koululta että ESN:ltä tuli setti kaikkea informaatiolappua jne.

Kun torstaina sitten saatiin viralliset ohjelmat päätökseen, lähdettiin etsimään kolumbialaisten ja britin kanssa etsimään jotain ruokapaikkaa. Koska itse olen täällä ollut pisimpään, toimin suunnistajana. Ensimmäisenä mentiin lähellä olevalle opiskelijaravintolalle, mutta en tietysti muistanut että se onkin kiinni syyskyyn alkupuolelle asti. Sen jälkeen yritettiin löytää jotain paikkaa missä syöminen ei olisi ollut kovin kallista ja kaukana, ja jonkin ajan harhailun jälkeen päädyttiin juna-aseman lähellä olevaan pikaruokalaan.

Remeber to take you tutees to drink heh..
Remeber to take you tutees to drink heh..

Itse en jäänyt syömään, koska olin sopinut tapaavani tuutorini (buddy tai parrain) koululla. Minulle oli näköjään valikoitunut tuutoriksi kolumbialainen mies joka teki tohtoriopintojaan ENSIC:illä. Hänen kanssan juteltiin jonkin aikaa pankkitileihin yms liittyvistä jutuista. Muuten täällä on tullut aika pitkälti ranskaa puhuttua, mutta tuutorin kanssa kävi mieluummin juttuja läpi englanniksi, jotta varmasti tiesi ymmärtävänsä asiat oikein, eikä se paljoa näyttänyt häntäkään ei-ranskalaisena haittaavan. Kun oltiin saatu tärkeimmät asiat selviteltyä niin luonnollisesti siirryttiin kapakkaan parille oluelle kun happy hour (täällä klo 18-21) oli käynnissä.

Perjantaina oli sitten aamusta tutustumiset koulun eri laboratorioihin. Täällä tutkimus näyttäisi olevan jaettuna kahdelle isommalle laboratoriolle, joista toinen on jokin kansallinen prosessitekniikan tutkimuslaboratorio ja toinen koulun oma tuotekehityksen ja soveltavan kemian labra. Näistä ensimmäinen on selkeästi isompi, henkilökuntaa ja tohtoriopiskelijoita noin 300 ja jälkimmäisessa noin 40. Prosessilabran kierros ja esittely vedettiin innostuneella englannilla wit zö ranskalainenaksentti.

Laboratory tour
Laboratory tour

Sovelabran esimies taas luennoi ranskalla, onneksi tuostakin sai selvää, joten eiköhän täällä kursseillakin pysy kärryillä. Labrojen jälkeen tehtiin kierros koulun toimistoista sekä kirjastosta ja ruokatauon jälkeen ajeltiin vielä vanhakaupunki ympäri katujunalla. Lisäksi selvisi että täällä kaikki aikataulut ja suoritukset pitää käydä tsekkaamassa aina paperilla ilmoitustaululta.

Näiden pääsin itse ensimmäisten joukossa vielä päivän päätteeksi hakemaan opiskelijakorttiani, koska etuoikeutettu suomalainen. Tätä hoitaneella kv-sihteerilla ei ollut paras päivä korttiprintterin kanssa, kahdeksannella yrityksellä saatiin mun kortti printattua oikein, ja itse olin päivän viimeinen. Lisäksi huomiona, kun täällä kysytään etunimiä (prénoms), riittää että antaa vain etunimensä. Nyt mulla on toinenkin nimi kaikissa mahdollisissa paikoissa, myös mailiosoitteessa…

Train tour in Old Town
Train tour in Old Town

Perjantai-iltana piti käydä vilkaisemassa läpi sekä BDE:n että ESN:nän ensimmäiset tapahtumat.

Local Kallio Block party
Local Kallio Block party

Lähtiessäni törmäsin kuitenkin pariin kolumbialaiseen, joita sitten autoin heidän kämppiensä yms kanssa. Koska hekin sitten lähtivät pihalle päädyin sitten seikkailemaan koko team Kolumbian kanssa loppuillan, jolloin myös minut nimettiin lopullisesti kolumbialaiseksi  (vaikka oma espanja perustuu aika pitkälle one-linereihin). Seikkailuillamme päädyimme aluksi kortteli-swing-keikalle (surffarin neuvo) ja lopulta ESN kemuihin järjestön vakiokapakassa. Yllättävää oli sinänsä oli että ESN-ukot jotka meille kävivät luennoimassa muistivat vielä ja tarjosivat shottia samantien.

Local "Jäte"
Local ”Jäte”

Tuolla kapakassa oli ihan hyvä meno, vähän vielä oli ujohko meno ja ihmisit alkuporukoissaan, mutta eiköhän tuokin vuodenmittaan sekoitu enemmän. Onneksi täälläkin soi vielä spaissareden Wannabe, joten ainakin jotain sai allekirjoittanutkin kreisibailattua. BDE jäi tältä illalta välistä, mutta pitää käydä sen puolen tapahtumissa ensi viikolla.

Tänään sain noi yliopiston sähköiset palvelut laitettua päälle. Vaikuttaisi että maili, lukkarimaatti, weboodit yms on koottu samalle sivustolle, mahdollisesti näppärää.

Seuraavalla viikolla ohjelmassa on intensiviikurssi ranskasta tuossa naapurissa olevalla humanistikampuksella ja iltaisin BDE ohjelmaa. Lisäksi pitäisi selvittää milloin ne oikeat opiskelut oikeasti alkavat, avata pankkitili täällä, vaihtaa puhelinliittymä johonkin järkevämpään, hommata pyörä ja niin edespäin.

Täällä Ranskassa tuntuu olevan mahdollista saada rahaa eri paikoista. Opiskelijoille ainakin ESN esitteissä tarjotaan 50 € kun avaa pankkitilin tietyssä pankissa. Lisäksi Ranska näyttäisi tukevan myös ulkomailta tulevien opiskelijoidenkin asumista (CAF) parhaillaan vajaalla parilla sadalla eurolla kuussa. Tuota tukea varten vaan pitäisi hommata nyt ensin syntymätodistus ja käydä sitten käännättämässä se ranskaksi. Jos itse päätätte joskus tänne tulla opiskelemaan niin ottakaa syntymätodistuksenne valmiiksi mukaan. Tämäkin olisi varmaan ollut jotain, mistä olisi tiennyt jos olisi lukenut aiempia blogeja/matkaraportteja tästä maasta…

Seuraava artikkeli tullee parin viikon jälkeen, tässä taitaa kohta alkaa aika haipakka. À prochaine!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *