No niin ça va taas kansalaiset!

Nyt juuri olen innostunut kun tiedon haku ei auttanut niin empiirisellä kokeilulla löytyi keino millä saan helpohkosti tehtyä C-cedillan (ç), se kun on ranskan kirjoittamiseen välillä tarpeellinen. Vastasi heureka-hetkeäni kun löysin näppämistöstä myyn, toisaalta sen löytää kuka vaan koska se on sinne printattu heh…

Summary: First lectures; Advanced process controll, I lack basics so fu-fuuu; English is pretty easy (ECTSes) and Exergy analysis is understandable. French bank account. Also beer club on Thurday at campus, annoyingly bit of hangover next morning. Studying and miscalleneous stuff during the weekend. Cultural photo in the end, brace yourselves. Winter is coming.

Keskiviikkona oli tosiaan ensimmäinen luento+harkat täällä ENSIC:issä, prosessimallinnuksen jatkokurssi, joka kuuluu optimointi ja mallinnuskurssiin, joka taas sisältyy tähän prosessitekniikan ylempään pääainemoduuliin, johon päädyin kun haluamaani bioprosessitekniikan moduulia ei täällä järjestettykkään. Minulla oli hatara muistikuva missä tietokoneluokat täällä olivat, onneksi tulin ajoissa etsimään niin löysin paikalle ennen luennon alkua. Kaksi kolumbialaisista näytti onneksi käyvän myös tätä samaa pääainetta, joten luennoilla on jotain valmiiksi tuttujakin ihmisiä.

Nimenhuudon jälkeen kun opettaja jakoi prujut ja alkoi kertomaan kyseisestä kurssista valkeni että tämä vaatisi kevään kurssin perustietoja. Samoja juttuja käytäisiin myös dippavaiheen ensimmäisenä vuotena LUT:issa, mutta noita en ole pääsyt vielä käymään. Toin asian esiin luennoitsijalle, tämä sanoi että katsotaan hommaa sitten luentojen ja harkkojen jälkeen. Luennolla pysyin kyllä sinänsä kärryillä mistä asioista puhuttiin, eikä tuo ranskakaan niin vaikeaselkoista ollut vaikka tietysti aika paljon meni myös puheesta ohi. Mutta noiden pohjatietojen puuttuminen vaivasi ärsyttävästi kun tuntui ettei kykene kunnolla jäsentämään ja soveltamaan tuota saamaansa tietoa. Pyörittelin mielessäni skenaariota että vaihtaisinkin opiskelut tältä lukukaudelta tuolle aiemman vuoden puolelle, mutta siinäkin joutuisi kikkailemaan kun niillä oli ollut jo parit luennot eilen. Päätin istua loppuun ja katsoa miten käy. Tehtäviä tehdessä tunnuin pääsevän kärryille tehtävistä, mutta silti tuo meni kyllä kopioidessa. Lopussa päästiin vielä yksinkertaista mallinnusta tekemään MATLAB:in erikoisohjelmalla. Vähän tuntui sekä MATLAB että matematiikka olevan taas ruosteessa, pitää alkaa innolla kertailemaan noita molempia. Luennon lopussa puhuin maikan kanssa, hänen mielestään minun pitäisi olla mahdollista päästä läpi tästä kokonaiskurssista, kunhan omatoimisesti opiskelen pohjatiedot, hän heittää tarvittavat prujut minulle maanantaina.

Tämä että jouduin valitsemaan pienempänä pahana tämän prosessitekniikan pääaineen, jossa kaikille kursseille minulla ei ole vielä riittäviä pohjatietoja jäi vähän kaivelemaan. Niinpä varmisteluksi päätin poiketa alkuperäisestä learning argeementistä ja osallistua täällä myös englannin kurssille. Muuten en ennakko-oletusten puolesta olettanut tuolta valtavasti uutta oppia saavani ranskalaisten motivaatiotasolla opiskellessa, mutta olisipahan ainakin helppoja noppia. Onneksi kurssille osallistuminen kävi vielä sitä vetävälle jenkki/brittimaikalle ja myöhemmin sain myös varmistuksen että tuon saa ujutettua vielä kursseihini niin että saan siitä opintopisteetkin.

Torstaina oli sitten aamusta tuota englantia. Samaan pöytään tulleet pari ranskalaispoikaa oli vissiin olleet edeltävänä iltana BDE:n järjestämissä kemuissa koululla, joten nyt aamusta oli darraa ja motivaatio aika löysähkö englannin puhumiseen. Koska muut kurssilla olijat tuskin ovat yhtä paljon englantia joutuneet käyttämään kun itse, joten kielentaso ei juuri tuntunut haastavalta. Onneksi näillä ensimmäisillä luennoilla käsitellään luovuuttaja ja muita täällä tehtäviin projekteihin vaadittavia taitoja, joten näistä kursseista voi olla muutakin kuin kielellistä hyötyä. Sen verran tuli myös englantiakin opittua lisää että playground equipment on riittävän hyvä termi kuvaamaan leikkipuiston keinuja yms.

Iltapäivällä käväisin pankissa avaamassa tilin. LCL:ltä saa opiskelijana tilin (nettipankilla) ja kortin kohtuullisen edullisesti. Kysyin myös tuosta mainostetusta 50 € tilille, mutta siitä ei virkailijapoika tiennyt, sanoi että rahat saisi kuulemma ESN:ltä tai jotain vastaavaa. Kuulosti höpöhöpöltä, mutta en jaksanut jäädä asiasta enempää vääntämään, ei se 50 € ilmaiseksi kuitenkaan valtava summa ole. Ehkä noita rahatarjouksia olisi oikeasti löytynyt muista pankeista, mutta en jaksanut selvitellä itse selvitellä.

Torstai-iltana oli ensimmäistä kertaa BDE:n club bière koulun ns. kiltahuoneella (le foyer, jatkossa foijeri). Tunne piti siis mennä kun kaikki ovat noita aina hehkuttaneet ja tuolla käy vissiin välillä proffatkin olutta maitamassa. Foijerin baaritiskiltä sai verrattaen edullisesti olutta, hintahaarukka 1 – 2 €. Täällä taitaa vissiin olla vähän löysempää tuo lainsäädäntö tai sitten sen valvonta kun kukaan ei pistä vastaan että koulun tiloissa myydään alkoholia ja bisseä voi juoda foijerissa tai pihalla, tuskin kuitenkaan muissa koulun tiloissa. Tuolla oli jo heti alusta porukkaa paikalla. Sinänsä ei kuitenkaan yllättänyt että porukka näytti pysyvän aikalailla tutuissa ryhmissään ja kukaan ei tullut spontaanisti oudolle ulkkarille puhumaan. Sen verran tuolta pystyin jo porukkaa onneksi tunnistamaan että menin toisen aamun krapulapojista porukkaan istumaan. Vielä tuo ranska ei ole sillä tasolla että ranskailaisten keskinäisen puheen seuraaminen olisi täydellistä, eikä tuo oma suusta tuleva tekstikään toteutuksellisesti ole kaunista, mutta onneksi paikalliset arvostavat yrittämistä.

Lisäksi tuolla tuli toisessa porukassa pöytäfutista pelattua, hyvän alun jälkeen otettiin kuitenkiin takkiin kun omalla kohdalla ei tekniikka ollut vielä yhtä hioutunut kun paikallisilla. Myöhemmin kun tuolla alkoi olla paljon porukkaa tajusin että kuinka valtava määrä tässä koulussa on Kolumbiasta kotoisin olevaa porukkaa, niitä tuntui olevan piha täynnä. Lisäksi tuolla oli hauska havaita että myös tohtoriopiskelijat tulevat juomaan kaljaa perusopiskelijoiden sekaan, opetushenkilökuntaa ei vielä näkynyt. Vaikka noissa olut-illoissa ei hintataso ole hirveän korkealla, pitää muistaa vähän tahtiakin osata rajoittaa kun täällä on semmoisiakin ihmeitä kuten 8 – 10 prosenttisia oluita, eikä niistä alkoholi kuitenkaan kovin vahvasti maistu..

Tuo bisseklubi ei kovin myöhään kestänyt, kerkesin lopun jälkeen polkaisemaan kämpille mutta tuutori soitti ja käski tulemaan muiden tohtoriopiskelijoiden kanssa keskustaan vielä yhdelle. Kävin sitten harhailemassa noiden kanssa vielä tuonne vakio irlantilaiskapakkaan (Mac Carthy), jossa yhden jantterin kanssa sitten opeteltiin laskemaan kymmeneen suomeksi. Pitää ihailla ihmisen sitkeyttä joka viitsii tuommoisen vaivan nähdä. Vaikka illan aikana join vain bisseä enkä sitäkään volumetrisesti valtavasti, silti seuraavana aamuna luennon aikana oli turhan epämukava olo. On nuoruus näköjään jäämässä fyysisesti taakse…

Perjantaiaamusta oli exergia-analyysiä. Onneksi tuli tultua koululle taas ajoissa (PW:llä tuo kestää onneksi vain vajaa 10 min kokonaisuudessaan) että löysi luokan ja oli siellä luennon alussa alussa, sillä tuo nuori mies maikka oli sen verran tiukkana ettei vartin jälkeen päästänyt enää porukkaa tulemaan myöhässä vaan joutui odottamaan taukoon asti. Lisäksi näköjään kannattaa mennä luokan etuosaan istumaan, täälläkin jaettiin kaikki prujut, mutta ihan jokaista ei näyttänyt riittävän takariviin asti. Luennolla aiheet olivat onneksi semmoista josta oli jo käsitystä, lähinnä kerrattiin lämpökoneiden entalpia- ja entropia-asioita. Maikka kirjoitteli taululle myös paljon merkintöjä ja esimerkkejä, keskityin niiden kopioimiseen ja ymmärtämiseen. Puhekin oli ymmärrettävää, mutta tuli taas sen verran nopeasti että tuntui että siihen ei kannattanut alkaa keskitymään kirjoittamisen kustannukella. Koska aiheeseen liittyen juuri ranskalaiset tutkijat olivat aikanaan tehneet havaintoja, muistettiin myös historiaa käydä tässä yhteydessä, fyysikko Carnotia ei pidä sekoittaa presidentti Carnotiin, joka on tämän veljenpoika. Tuolta tuli myös ihan hyvä määrä tehtäviä seuraavaa kertaa varten, joten pitää iltaisin tehdä muutakin kun maistaa olutta. Onneksi muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tämä tieteellinen ranska vastaa aika hyvin englantia. Mutta joka tapauksessa pitäisi myös tuota kieltä opiskella lisää jotta saa tieteellistä tekstiä ja puhetta alettua tuottamaan. Näistä asialuennoista jäi kuitenkin fiilis että kyllä tästä opiskelusta jotain täällä tulee.

Perjantai-iltapäivästä olisi ollut lähtö BDE:n integraatioviikonloppuun, jossa olisi koulun opiskelijoita hitsattu tiivimmäksi porukaksi. Tein kuitenkin pragmaattisen ratkaisun ja jätin tuon suosiolla väliin rahojani säästääkseni. Lisäksi tuntui että viikonloppuna oli pakko aloittaa koulujuttujen kertailu, vielä tähän mennessä se kun oli jäänyt. Eipä tuo omatoiminen opiskelu nyt viikonlopun aikanakaan ole kovin kovaa tahtia alkanut, mutta on kuitenkin. Pitää nyt koittaa pitää tahtia päällä, jos vaikka onnistuisi kehittämään omatoimisen jämäkän akateemisen oma-aloitteisuuden joka jatkuisi suomalaisissa opiskeluissakin.

Sälähommana nyt viikonlopun aikana on tullut selviteltyä löytyisikö jostain jotain Suomen lippu ENS:n lippuparaatiin puolentoistaviikon päästä. Perjantai-iltana myös tuo samassa talossa asuva oman ENSIC:in vaihtarierän kolumbialainen kävi tässä hakemassa itselleen noita saamiani mirabellejä, päädyttin myös vertailemaan minkälaista musiikkia ollaan pikkulapsina kuunneltu. Yllättäviä yhtäläisyyksiäkin oli vaikka ollaan eri puolilla planeettaa kasvettu… Lisäksi joku paikallinen oli Facebookin kautta katsonut että olen finski ja kyseli niiden salibändy treeneihin pelaamaan. En tiedä onko täällä illuusio että suomalaisuus on yhtä suuruus hyvän säbän pelaamisen kanssa. Vaikka nyt en tuossa lajissa ole kovin kilpailuhenkinen tai -tasoinen, pitää nyt kuitenkin huomen illalla käydä tuolla treeneissä verkostokehitysmielessä. Huomenna aamuta pitäisi käydä myös jumppaamassa protugeesi-vaihtarin sänkyä sen kämppään aamusta, onneksi itse sai valmiiksi kalustutetun CROUS:ilta.

Sää täällä on ollut aika vaihteleva. Enää ei ole samanlaisia helteitä kun vielä alkuviikosta ja sää on mennyt nyt semmoiseen lämpötilaan ettei oikein tiedä mitä vaatteita käyttää. Shortseissa ja t-paidassa tuntuu olevan pihalla vilpoista, mutta hupparissa ja housuissa taas joutuu välillä hikoilemaan. Toisaalta ei se kesä oletettavasti täällä etelässäkään ympärivuotta kestä. Varmaan joutunee myös alkaa peittoa käyttämään nukkuessaan, täällä kun ei tunnu huoneiden lämmityksen vielä kivin kovalla olevan eikä turhaan viitsi sairastumisiakaan riskeerata.

Loppuun vielä kuva jonka olen halunnut teille koko täällä olon ajan esittää, mutta vasta nyt sain otettua onnistuneesti.

Täällä tosiaan on usealla lihatistkillä tarjolla myös noita jänöjusseja. En tiedä kuinka monta herkkää suomalaista kääntyy tämän realismin jälkeen kasvissyöntiin.

À prochaine