Osa irrationaaliluku: Attacks on civilians in Paris

Saturday 14.11.2015 09:19

I am sad that I need to write about such events also in this blog.

During Friday – Saturday night (13 – 14.11.2015) there was series of seemingly coordinated attacks on civil targets in Paris. Sadly there has been a lot of casulties and wounds.

But since I refuse to start to live in fear, I will update all necessary information to this article and concern on  normal life in others.

I had gone to bed early last night (in anticipation of today’s ESN event, which had to be cancelled due these events), so I found about these attacks just on this morning.

15.48

In the noon I took short cycling trip to city centre before going to do grocery shopping. At least in here there wasn’t that much evidence of deviation from normal life, there was no public gatherings (possibly also due to state of emergancy) but people where minding their business as normal. I saw armed police officers on the main east-west street and also around the entrance of local manga/japanese-culture event in city centre. In the stores everything was as normal. The events are filling the media now of course, and front pages on paper news where saying that France is in war now..

To show my consolances to the French, I decided to put the French flag I had bought last weekend to my balcony to show my support. With counsel from the French, I hopefully was able to simulate half-staff for sorrow.

Sunday 15.11.15 21:00

Today the dissection of the events has continued in the media, but I haven’t concentrated on it much. There seems to be now more information about identities of the attackers, but the big picture is still not complete. During the weekend there has been also severe and fatal train accident, but that doesn’t have evidence linked to terrorism.

I haven’t yet been able to discuss properly with the French about their feelings related to the event. Today when I was with other exchange students, there wasn’t any major discussion about the events, but there seemed to be some anxiety (which is of course natural). Anyway general feeling was that life will continue and you must not give into fear. Also on the streets I didn’t see today anything that would not have been abnormal, people were outside in the sunshine.

We had also email that security of the school will be increased by limiting entrances and more surveilance on the bags. There was also forwarded letter form the minister of higher education, where she tells her support to all of us.

Tomorrow there will be a silent moment at the school and later on gathering in the centre to pay homeage to the victims.

 

Sunnuntai 29.11

Koska en jaksanut tätä artikkelia päivitellä tasaisesti, kiireellinen uutisarvo on varmasti jo kadonnut, joten jatkan suomeksi.

Vaikka iskut olivat vakavia ja niillä on varmasti kauaskantoisia seurauksia, elämä on täällä jatkunut sinänsä normaalina.

Omaan elämääni nämä iskut ovat näkyneet lähinnä koululla. Iskujen jälkeisenä maanantaina koulumme henkilökunta ja opiskelijat kokoontuivat sisäpihalle klo 12 pidettyyn hiljaiseen hetkeen. Yleensä ajasta ”ei se niin justiinsa” ajattelevat ranskalaisetkin osasivat hijentyä ilman eri kehotusta vähän ennen klo 12.

Koulun johtaja piti lyhyen puheen ennen tuota hiljaista hetkeä.
Koulun johtaja piti lyhyen puheen ennen tuota hiljaista hetkeä.

Koululla on tällä hetkellä myös ainoastaan yksi sisäänkäynti käytössä, nyt vielä kahdenkin viikon jälkeen. Portille tullessa päivystämässä oleva henkilökunnan jäsen tarkistaa kaikilta opiskelijakortit/henkilöllisyyden ja laukkujen sisältöä. Tällä viikolla tuota ei kuitenkaan enään ole tehty niin tarkasti ja minutkin on välillä päästetty jo läpi ilman kortin näyttämistä tai repun/laukun avaamista. Tarkkaa tietoa ei ole kuinka pitkään tämä käytäntö jatkuu, toinen kv-sihteereistä spekuloi että mahdollisesti ainakin vielä joulukuun.

Vartiointia on kiristetty myös joissain kauppakeskuksissa, ainakin keskustassa saa vielä näyttää kantamuksiensa sisältöä.

Toinen asia millä nämä iskut ovat tuntuneet on (joidenkin) organisoitujen kokoontumisten kieltäminen. Viime viikon maanantaina olisi ollut opiskelijoiden järjestämä muistokokoontuminen Stanislaksella, mutta tänne meneminen jäi väliin kiellon takia. Lisäksi tänä viikonloppuna COP21-kokousta edeltävä ilmastomarssi täällä Nancyssä päätettiin kieltää. Tämä aiheutti hieman enemmän purnausta (ja ärsytti myös henkilökohtaisesti), koska päätöstä pidettiin enemmän poliittisena kun joulutori oli kuitenkin normaalisti avoinna. Tuolle ilmastotapahtumalle saatiin lopulta lupa niin että osallistujat eivät kokoontuneet yhdeksi isoksi ryhmäksi, vaan kiersivät keskustassa 2 – 5 hengen porukoissa. Mediassa on ollut myös juttua kansalaisista uhmaamassa näitä kokoontumiskieltoja. Itse ymmärrän sinänsä molempia näkökantoja, kyllä viranomaisten on pakko reagoida, mutta toisaalta on hyvä että kansa ei jää elämään pelossa.

Viime viikkoina en sinänsä ole nähnyt täällä valtavasti suurempaa poliisin läsnäoloa, välillä tietysti on paikallisen/kansallisenpoliisin autoja liikkeellä partioimassa. Nyt kuitnekin tuon ilmastokokouksen alla läsnäolo on selvästi lisääntýnyt, eilen kaupungilla ollessa näin tasaisesti jalka- ja autopartioita aseistettuna kaduilla ja kauppakeskuksessa. Saa nähdä miten tilanne jatkuu. Ei kuitenkaan vaikuta omaan turvallisuuden tunteeseeni.

Pikkuhiljaa uutismediassakin näkyy muut aiheet kuin nuo iskut ja niiden jälkimainingit. Kuitenkin koulun kirjaston Le Monden paperiversioiden kannessa on kuitenkin joka päivä ollut joku aiheeseen liittyvä juttu. Lisäksi kyseinen lehti julkaisee sarjaa, jossa se kertoo kaikista iskuissa kuolleista.

Ranskalaiset eivät itse ainakaan allekirjoittaneen ulkkarin kanssa näistä iskuista tai niiden seurauksista spontaanisti keskustelleet. Yleensä asiasta mainitaa ”attentat”-sanalla, mutta siihen ei mennä sen syvemmälle. Itse tietysti noista voisin puhua, koska kiinnostaisi tietää miten tämä taphtuma on vaikuttanut paikallisten kansalliseen identiteettiin. Olen kuitenkin vielä hillinnyt itseni, palataan aiheeseen myöhemmin. Mieluummin rapsuttelen rupea kun revin vielä parantuvia haavoja.

Iskujen uhreja muistetaan Stanislas-aukiolla.
Iskujen uhreja muistetaan Stanislas-aukiolla.

 

Sunnuntai 31.1.2016

En ole tätä artikkelia jaksanut nyt kovin usein päivitellä, sillä näillä Ranskan tapahtumilla ei juurikaan ainakaan uusia vaikutuksia ole ollut.

ENSIC:in portilla on edelleen päivystys, en tiedä kuinka kauan tämä tulee jatkumaan.

Lisäksi kauppakeskuksiin ja museoihin tullessa tarkistellaan vielä reppuja, mutta tämä nyt on sinänsä normaalia vissiin missä tahansa.

Ranskassa puhutaan tämän poikkeustilan jatkamisesta helmikuulta, mutta tuolla on myös vastustusta. Kuten sanottu, tällä ei suurempaa vaikutusta suoraan minuun ole.

Itsekkin olin jossain vaiheessa ärtynyt siitä että tämä Pariisin isku sai niin valtavan median huomion ainakin seuraamissani medioissa, ja vähintään yhtä vakavat iskut muualla Euroopan ulkopuolella ovat jääneet varjoon. Jossaan vaiheessa ajattelin kerätä listaa noista viime aikojen iskuista, mitä olisi myös syytä pitää mielessä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että tässä maailman tilassa tuon listan ylläpitäminen ei olisi hyödyllistä, joten jääköön. Pyydän kuitenkin kanssa eurooppalaisia huomioimaan myös mitä tapahtuu Euroopan rajojen ulkopuolella, sillä nykyisessä maailmassa kaikki vaikuttaa jollain tavalla muualle.

Keskiviikko 17.2.16

Tälläisiä löytyy näköjään nykyään juna-aseman pikaruokalan ovesta.
Tälläisiä löytyy näköjään nykyään juna-aseman pikaruokalan ovesta.

Tiistai 23.02.16

All the entrances of the school seem to have opened finally yesterday.
All the entrances of the school seem to have opened finally yesterday.

 

Perjantai 18.03.16

Uutisten mukaan pitkään etsitty iskujen pääepäilty olisi nyt löytynyt. Pitänee seurata hiukan miten tuo tilanne kehittyy jatkossa.

 

Lauantai 23.04.2016

Tuota terrori-iskusarjaa on ollut vaikea hahmottaa, kun se ei suoraan minua itseni ole koskenut. En ole ainakaan toistaiseksi oma-aloitteisesti alkanut ranskalaisten kanssa noista puhumaan, mutta matkan varrella on tullut myös vastaan ihmisiä jotka olivat Pariisissa ulkona tuona yönä ja heille asian käsittely ei ymmärrettävästi ole helppoa.

Halusin saada tähän tapahtumaan kuitenkin hieman henkilökohtaisemman perspektiivin. Niinpä 15.4 Pariisin reissujeni yhteydessä kävin katsomassa läpi kaikki ne paikat, joissa iskut olivat tapahtuneet.

Tästä voi tietysti antaa tähän suuntaan kritiikkiä. Esimerkiksi maailmassa on useita vastaavia paikkoja, joista meillä ei ole tietoakaan, nämä kohteet olivat itselleni helpoten tavoitettavissa. Itse myös mitenkään toivo että näistä paikoista tulisi mitään pyhiinvaelluskohteita joita ihmisten pitäisi alkaa kiertämään, tämä oli henkilökohtaisen kuvan laajentamista.

Ohessa kuvat kyseisistä paikoista, jotta toivottavasti teillekin tämän teon yllättävyys ja samalla raakuus hahmottuu. Kuljin paikat läpi käänteisessä järjestyksessä. Ainakin omien havaintojeni mukaan elämä oli normaalin näköistä, toisaalta ei pelkääminen tässä kohtaa enää auttaisikaan.

Comptoir Voltaire
Comptoir Voltaire
La Belle Équipe
La Belle Équipe
Le Bataclan
Le Bataclan
La Casa Nostra
La Casa Nostra
À La Bonne Bière
À La Bonne Bière
Le Petit Cambodge
Le Petit Cambodge
Le Carillon
Le Carillon
Stade de France
Stade de France

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *