Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2016

Osa 24: ”bah, pas parfait mais mieux”

No ei sitä tullut opiskelutua lomilla (kuten pelkäsinkin), joten tämä rapsa on sen mukaisesti täynnä kaikkea muuta. Sen lisäksi valmistuminen viivästyi melkein viikolla, pahoittelut tästä. Sullon viimeiset rapsani myös täyteen kuvia kun tuota tilaa on jäljellä, toivottavasti nautitte.

Summary: First week of holiday: nothing proper gets done, which means I did all kinds of minor stuff, like visiting the amusement park that is now in Place Carnot. Week 2: trip to Brest in Bretagne and the surrounding area, that was awesome. On the way back also to Paris to see some things that I had not seen before, like Versailles. Some friends leave, some return. In Nancy Autumn turns directly to Summer. Deep thoughts. Next blog post in about month.

Tarkoitus oli tosiaan loman ensimmäisellä viikolla opiskella ja hoitaa projekteja omaan tahtiin. Ensimmäisellä viikonlopulla mieli oli kuitenkin järkkynyt tuon noiden pyöräepisodien jälkeen, ja kun vauhtiin oli päässyt niin helposti pystyi aina lykkäämään tekemisiä seuraavalle päivälle, kunnes päivät loppuivat. Myöskään toisen viikon matkailun aikana ei ihan hirveästi lukeminen edistynyt, vaikka bussissa on tullut istuttua vaikka kunka. Voipa olla että viimeiselle kahdelle kuukaudelle  täällä saa alkaa priorisoimaan asioita, jotta tästä hommasta tulee jotain eikä aiheuta muille ihmisille niin paljoa mielipahaa. Heh, eipähän ainakaan ole wappu tänä vuonna vaikeuttamassa keskittymistä, mutta eiköhän tuolla kaikkia muita häiriöitä tule vielä useampi.

Ensimmäisellä viikolla tuli sen sijaan tehtyä kaikkea sälää.

pyöräreissu9
Biking trip 3: to South along the canal.

Tuo pyöräni näytti aika hurjalta sen yllättävän purkautumisen jäljiltä, joten epäilin hetken saakohan tuosta enää mitään. Onneksi kuitenkin parin tunnin puuhastelun jälkeen sain uuden tangon paikoilleen ja vääntyneet etujarrut vasaroitua suurinpiirtein asentoon. Jotain lukijoita varmasti ihmetyttää miten jaksan pyöräilystä näin usein höpistä tässä blogissa. Pyörällä saa kuitenkin itsensä siirrettyä selkeästi parhaiten paikasta toiseen, joten tuolla on selkeästi vaikutusta omaan mielialaan täälläkin.

The monastery outside Nancy.
The monastery outside Nancy.

Toisella viikonlopulla kävimme taas pitkästä aikaa tuon albanialaisen kaverini kanssa pyöräreissulla, tällä kertaa meillä oli mukana myös yksi perulainen tohtoriopiskelija. Suuntana oli tällä kertaa kanaalin vartta eteläänpäin, pieni sivukierros yhteen kylään ja esikaupunkia takaisin. Tuolta löytyi myös ihan miellyttäviä maisemia ja kiinnostavia rakennuksia. Doctoratilla oli kuitenkin jarrujen kanssa jotain häikkää, joten vauhti ei meillä mäkien kohdalla ainakaan ollut huikea, joten kuviakin kerkesi ottaa useaan otteeseen.

Through parks again.
Through parks again.
The customable salad is nice, Vandoeuvre seems the nicest place so far.
The customable salad is nice, Vandoeuvre seems the nicest place so far.

Loman aikana suurin osa CROUS:in ravintoloista oli kiinni, joten tuota ravintolakiertelyä ei saanut hoidettua loppuun kuten olin suunnitellut. Vandoeuvren luonnontieteilijöiden ravintola oli kuitenkin auki, joten siellä tuli käytyä. Voisin tuon todeta melkein miellyttävimmäksi opiskelijaravintolaksi, siellä kun pääsi itse kasaamaan oman salaattilautasensa ja tunnelma oli rento. Tuon vieressä näyttää olevan myös CROUS:in pyörittämä kiinalainen (auki ilmeisesti illallisia varten), mutta tuota tuskin tulee tarkastettua. Vielä näistä peruspaikoista olisi oikeastaan enää jäljellä Saurupt, koska Braboisiin asti tuskin lähteä käymään, eivät nämä paikat niin paljoa toisistaan poikkea.

Juegos @ foyer
Juegos @ foyer
Intense chess.
Intense chess.

Koululla käydessä tuli foijerin yläkerrassa ensimmäisellä viikolla hengailtua noiden kolmannen vuoden kavereiden kanssa, joilla olivat vielä masters-tutkimusprojektit käynnissä mutta päiväaikatauluissa ei juurikaan niin tarkkaa. Omat shakki-, biljardi- tahi pingistaitoni eivät olleet säännöllisen harjoituksen puutteessa kovinkaan kummoiset, mutta oli ihan kiva noita pelejä kavereiden kanssa vääntää. Perjantaina kokeilimme myös porukalla tuota ranskalaisten suosimaa pelia missä 5 henkilöä juoksee pöytää ympäri ja läiskii tuota palloa puolelta toiselle, tyrimällä tippuu pois ja kaksi viimeistä pelaavat parin pisteen pelin. Tuota pidemmän aikaa pelatessa sai ihan hyvän hien pintaan.

Hot action in multiplayer ping pong.
Hot action in multiplayer ping pong.
Big man & small beer, small man & big beer?
Big man & small beer, small man & big beer?

Ekalla viikolla lojuessa oli aikaa käydä myös noissa vakituisissa tapahtumissa kuten tiistaina Loveboatissa ja torstaina Café des languesissa. Molemmissa tapahtumissa näkyi selvästi tuo lomaviikko kun porukkaa ei ollut kovin paljoa paikalla, mutta molemmista paikoista löytyi sen sijaan uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Alkuun CDL:stä oli tarkoitus mennä ESN:nän huikeisiin lomabileisiin kaffelle. Saksalaisten tyttöjen tiedustelu paljasti tuon kuitnekin odotetusti pyramidihuijaukseksi kun paikalla ei kuulemma ollut ketään (ei hirveä yllätys nyt lomien aikana). Niinpä vähän sattumanvaraisesti tuli muodotettua varsinainen

New camera enables much better photos from café des langues too.
New camera enables much better photos from café des langues too.

Justice League meistä Nancyn sosiaalisesti taitavimmista vaihtarijätkistä, joka koostui puolalaisesta matemaatikosta, tsekkiläisestä teknisestä fyysikosta ja minusta kemiantekniikan roolin näyttelijänä. Lähdimme parin paikallisen tytön matkaan katsomaan mihin seikkailuihin löydettäisiin. Päädyimme kebulan kautta korttelin toiselle puolelle L’Impasse nimiseen kellarikapakkaan, joka osoittaui miellyttäväksi paikaksi. Paikka oli korttelin sisäpihalla ja portaan alas, joten yllättäen ei ole ulkkarina tuota tullut aikaisemmin spottattua. Varsinkin paikan rokkipuoli toi mieleen yhden tutun paikan Suomesta,

Decent advertising in Mac Carthy.
Decent advertising in Mac Carthy.

varsinkin kun tuokin on yleensä auki sen jälkeen kun muut anniskelupaikat ovat menneet kiinni. Istuimme tuolla sitten aikamme henkevästi keskustellen. Meinasin paskoa housuuni kun puolalainen kaverini vahingossa lähtiessämme löi kamerani kädestä lattialla, eikä tuon jälkeen linssi mennyt normaalisti kameran sisään. Kaikkien onneksi vika korjaantui kämpille päästyä kun tuota hieman vahingossa pakotti menemään.

Welcome to Hell (of a nice place).
Welcome to Hell (of a nice place).

 

This place resembles something back from Finland.
This place resembles something back from Finland.
People gathering to be amused.
People gathering to be amused.

Ensimmäisellä viikolla tuli valmiiksi myös tuo tivoli mitä tuohon Place Carnotille oltiin jonkun aikaa kasailtu. Tuolla on tullut pariin kertaan ihan mielenkiinnosta käytyä kävelemässä ja katsomassa. Muuten itse laitteisiin meno ei ole kitsasta kiinnostanut, mutta yhtenä iltana menin muutaman kaverin kanssa maailman pyörään juuri auringonlaskun aikoihin. Nancyn näkeminen korkealla keskeltä kaupunkia oli kokemisen arvoista. Muuten tuolta löytyi kaikki mahdolliset laitteet ja kisailut mitä tuolta voisi odottaa. Porukkaa näytti myös jokaiselle illalle riittävän ainakin tuolle ensimmäiselle viikolle, saapa nähdä kuinka innokkaana kansa tuoll käy jos tuo tuossa seisoo kuun loppuun saakka.

Eating must be part of the fun. Pork impaled, roasted and the whacked with whacky hammer.
Eating must be part of the fun. Pork impaled, roasted and the whacked with whacky hammer.
Nancy from above.
Nancy from above.
Nancy from above.
Nancy from above.
Nancy from above.
Nancy from above.
Pics or didn't happen.
Pics or didn’t happen.
La Foire d'Attractive from above.
La Foire d’Attractive from above.
Bus 40 min late, luckily others to share the burden.
Bus 40 min late, luckily others to share the burden.

Toisen viikon maanantaina lähdin viimeiselle ristiretkelleni Bretagneen ja Pariisiin. Tällä reissulla on ollut vaikka mitä käänteitä, varsinkin julkisilla liikkuessa.

Maanantaina tuli aamusta pieni hiki kun Nancyssä paikallisbussi mihin olin suunnitellut meneväni ajoi ohi kun olin ostamassa lippua ja seuraava näytti tulevan vielä myöhässä, joten Pariisiin menevään bussiin ehtiminen ehti vähän jännittää. Ilmeisesti Nancyn aikatauluinfossa on jotain epätarkkuutta kun tulinkin seuraavalla yhteydellä ajoissa pysäkille.

View from the East Side of Paris.
View from the East Side of Paris.
In Paris you can just stumble to a massive castle in the city.
In Paris you can just stumble to a massive castle in the city.

 

 

 

 

 

 

Jälleen tuli kuitenkin selväksi että täällä itse stressaaminen on aika turhaa kun tuo pitkän matkan bussi oli 40 minuuttia myöhässä. Onneksi tuossa pysäkillä oli myös yksi tutalainen tyttö ja normanniukko, joiden kanssa sai nuo odottelun tuskat jaettua. Samalla porukalla jutellessa myös tuo matka Nancystä Pariisiin meni aika sutjakasti vaikka tuo muutaman tunnin kestääkin. Perille päästyämme lähdin kiertoreittiä pitkin seikkailemaan toiselle asemalle Bretonnian bussia varten.

Greek mythos in some parks.
Greek mythos in some parks.

Heh, Pariisi on kuitenkin sellainen kaupunki että karttaa katsomalla sieltä löytyy aina pari uutta isoa puistoa tai linnaa mitä et aiemmin ollut huomannutkaan, joten tuosta viden tunnin vaihtoajasta ei juurikaan mennyt paikallaan odotteluun. Kun pääsin seuraavalle bussiasemalle, oli tuo Pariisissa loppu työharjoitteluaan tekevä intialainen kamu venaamassa, minulla kun oli häneltä Nancyyn jääneitä vaatteita. Koska minulla oli mennyt periferioiden kiertelyyn noin tunti enemmän kuin olin odottanut, ei meillä juuri subien syömisen ohella tällä kertaa enempää aikaa ollut, yöbussi kun lähti liikkeelle ajallaan.

After a night in a bus, sun rise crossing to Brest.
After a night in a bus, sun rise crossing to Brest.
There boat paintings are really common in Brest.
There boat paintings are really common in Brest.

Yön bussissa pyöriskeltyäni saavuin tiistaiaamusta Brestiin, Bretagnen kulmakärjen isoimpaan kaupunkiin. Couchsurfingin kautta oli löytynyt majoittajaksi loistava 30-v + täti, jonka luokse sain heti aamusta vietyä rinkkani ja muuta painavat tavarat heti hänen luokseen. Emännän lähtiessä töihin pääsin itse tutkimaan kaupunkia kevyessä tiedusteluvarustuksessa. Omasta mielestäni Brest oli todella nätti kaupunki, vaikka eriäviäkin mielipiteitä kuulin. Jenkit olivat kuulemma pommittaneet

Brest, where Turku meets Minas Tirith.
Brest, where Turku meets Minas Tirith.

kaupungin lyttyyn toisessa maailman sodassa ja tuon jälkeen se oltiin kuulemma turhan hätäisesti rakennettu uudestaan. Tuolta myös omilla seikkailuillani löysin vierekkäin ikivanhoja ja moderneja alueita. Kaupungista tuli mieleen jonkinlainen Turun ja Minas Tirithin risteytys, varsinkin kun tuolta löytyi yksi kovasti valkoista puuta muistuttava häkkyrä. Yllättävää oli myös kuinka vahvasti laivasto oli kaupungissa läsnä, tois puol’ ”jokkee” ei ollut siviileilla pääsyä rantaan ollenkaan.

Luckily I am not the only one struggling with French.
Luckily I am not the only one struggling with French.
bre10
View to the sea.
bre11
Metal, Finland’s greates export is happening here too.
The Northern shores.
The Northern shores.

Päivän kaupungilla seikkailtuani lähdimme illalla emännän kanssa autolla käymään niemimaan pohjoisrannalla. Itse olin suunnitellut polkevani koko niemen rannikon päivässä, mutta tuo automatka osoitti etten osannut suhteuttaa taas kartaa lainkaan. Ensimäinen paikka pohjoisessa olivat isot hiekkarannat, joilta löytyi myös kaiken muotoisia ja kokoisia siirtolohkareita, toisena kohteena käytiin mäen päältä tarkastelemassa yhtä pohjoisrannikon kylää ja sen majakkaa.

Big beaches too.
Big beaches too.

Nuo alueen pohjoisosat olivat todella nättejä, kannattaa käydä katsomassa jos vain mahdollista. Tuolla iltiin kuulemma aikanaan harjoitettu valemajakoita ja sitten kiville kariutuneiden laivojen ryöstämistä. Maaseudun läpi ajellessa päästiin väistelemään useampia traktoreita, noita on näköjään Leonin alueen tiet täynnä. Illalla kävimme vielä syömässä emännän kavereiden luona ja hakemassa heiltä pyörä lainaan seuraavalle päivälle.

Northern seaside village.
Northern seaside village.
Bretonnian countryside
Bretonnian countryside
Local architecture
Local architecture

Keskiviikkona lähdin aamusta seikkailemaan lainapyörällä lähialueita läpi kohti niemimaan länsirantaa. Tuonne ei mitään suoraa ja näppärää pyörällä mentävää tietä ollut, joten muutaman pienemmän tien jälkeen päätin lähteä painamaan suoraan maantien peinnarta pitkin, vaikka kovaa ohi ajavat autot vähän jännittivät eikä tuo tainnut olla osalta matkaa sallittu tie. Matkan varrella vastaan tuli muutama paikallisia tuotteita myyvä kauppa, joissa vaihdoin rahojani paikalliseen olueeseen ja siideriin. Lopulta löysin myös perille rannikolle.

The Atlantic swimming season.
The Atlantic swimming season.

Tuolla piti myös käydä uimassa Atlantissa, jotta on molemmat Ranskan meret kahlattuna läpi. Vesi meressä tuntui olevan aika samaa lämpötilaa kuin toukokuun lopulla. Puljaamisen jälkeen suuntasin alueen lounaiskärkeen ja sieltä sitten takaisin Brestiä kohti. Matkan varrella tuli tarkasteltua maajakoita, kyliä, rantoja ja meren rannan keski- ja toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Kun tuosta illalla selvisin takaisin kaupunkiin kävimme vielä emännän kaveriporukalla vielä kapakassa. Tuolla sain kuulla kaiken näköistä myös itse Brestistä ja lähialueista, kuten että täällä on eniten alkoholisteja Ranskassa. Sinänsä tuntui todenmukaiselta, sillä tuo on ainut paikka missä tässä maassa olen tuollaisia suomalaistyylisiä alkoholisteja nähnyt.

Western seaside town.
Western seaside town.
Fort by the sea.
A lighthouse and the world’s edge.
Fort by the sea.
Fort by the sea.
Second fort by the sea.
Second fort by the sea.
Second light house at the edge.
Second light house at the edge.
The coast across the gulf.
The coast across the gulf.
Through CS you get to know nice people.
Through CS you get to know nice people.

Tässä kai kehtaa jälleen todeta että täällä Euroopassa jokaisella surffausreissulla on tapahtunut jotain hämmentävää, vaikka tällä kertaa erikoisuudet eivät sinänsä liittyneet minuun. Todennäköisesti suunniteltujen nukkumajärjestelyiden muuttumisen johdosta emäntäni poikaystävä tuli kapakasta myös tuonne yöksi. Tämän jälkeen havainnoin, ettei täällä ilmeisesti vierailijat viereisessä huoneessa huoleta kun aletaan rakastelemaan eivätkä seinät/ovet ole kovin paksuja. En pakota teille kuitenkaan enempää informaatiota.

 

The castle in Nantes.
The castle in Nantes.

Torstaina aamusta alko sitten koko päivän kestänyt bussiseikkailu kohti Pariisia. Iltapäivästä oli parin tunnin vaihto Nantesissa. Snägärillä syödessa kokki varoitteli että pitää kaikkien tavaroidensa kanssa olla tarkkana etteivät kaduilla liikkuvat haahuilijat koita niitä varastaa. Neuvon kanssa sain omenan kaupanpäälle, kiitos vaan. Bussin vaihto tapahtui kaupungin ulkopuolella, mutta laskin että minulla olisi aikaa käydä tsekkaamassa Nantesin keskusta ja Loire-joki ratikalla. Keskustassa hyppäsin ulos ja kiertelin joitan katuja.

Even if demostrations ruin your schedules you don't mind, because c'est la vie.
Even if demostrations ruin your schedules you don’t mind, because c’est la vie.

Kun olin aikomassa jatkaa ratikalla vielä vähän eteenpäin joen katselemista varten ja sieltä sitten suunnitelmien mukaan palaamassa pikaisesti bussin lähtöpaikalle, selvisikin että päivällä kaupungissa järjestettävä mielenosoitus työlakien muutosta vastaan pysäytti kaiken joukkoliikenteen ydinkeskustan alueelta. Tuossakohtaa alkoi taas hieman jännittämään, joten päätin suunnata samantien takaisin bussille. Koska kaupunki ei ollut lyhyessä ajassa muuttunut vielä tutuksi, päätin varmuuden vuoksi hölkätä ratikkalinjan vartta takaisin ensimmäiselle toimivalle asemalle,

Finally beer and chilling down.
Finally beer and chilling down.

vaikka tuo nopein paluureitti ei ollutkaan. Selvisin kuitenkin bussille, joka saapui vartin myöhässä mutta tuli perille puoli tuntia etuajassa, ajallani, eikä loppu matkallani intialaisen kaverini luokse Pariisin pohjoispuolelle Saint Dennisiin kämppäämään menemisessä ollut enempää välinäytöksiä, joskin perillä kaverini kämppis järjesti samanlaisen tempauksen mistä edellisessä kappaleessa puhuin. Ilmeisesti sääntö vahvistettu.

On the way to Versailles palace
On the way to Versailles palace
Miniatures from different construction phases.
Miniatures from different construction phases.

Perjantaina lähdin liikkelle samalla oven avauksellani kaverini suunnatessa töihin, itse ajelehdin joukkoliikennettä käyttäen Versaillesiin kaupungin mukaan nimettyä ”linnaa” (palatsi varmaan parempi sana) katsomaan. Tuon jälkeen on 2/X maailman massiivisimmasta/kuuluisimmasta palatsialueesta käytynä kun nuorena tuli perheen kanssa käytyä Kielletyssä Kaupungissa (myönnettäköön että tuo Baijerin kuninkaan palatsi oli myös vaikuttava mutta hieman kevyempi versio Versaillesista). Koska tuokin paikka on yksi Pariisin alueen tärkeimmistä turistikohteista,

Hall of fame.
Hall of fame.

oli tuolla turvatarkastuksia ja vartiointia sen mukaisesti. Tuossa paikassa loistavaa on se että alle 26-vuotiaat EU-kansalaiset pääsevät näkemään päälinnan ja puistot ilmaiseksi, mutta niissäkin on kyllä jo yhdelle päivälle nähtävää. Lipputiskin kautta ei olisi edes tarvinnut mennä ja sielläkin onnistuin vain tyrimään kun ajatuksissani kerroin ranskaksi olevani 80-vuotias kun piti sanoa 24. Heh, täti vastasi suoraan englanniksi ja antoi englanniksi olevan kartan,

Tourist among the tourists in Hall of Mirrors.
Tourist among the tourists in Hall of Mirrors.

ei tällä reissulla varmaankaan tule ranskan kääntäjän papereita jos puhe on vielä tällä tasolla. Alkuun kiertelin linnan eri auki olevat tilat läpi tauluja ja muita esineitä ihmetellen. En ollut valmistautunut päivään näköjään kaksisesti kun kameran akkua ei tullut ladattua niin se siirtyi vilttiketjuun heti ensimmäisten salien kohdalla. Onneksi jollasta ja tabletista löytyi vielä kuvaustehoja loppupäivän tarpeisiin, joten ei huolta vaikka laatu tietysti ei ole samalla tasolla.

Massive paintings.
Massive paintings.

Tuolla sisätiloissa sai välillä olla melkein itsekseen joissain tiloissa ja toisissa taas puskea ihan tosissaan eteenpäin muiden turistien seassa. Linnan jälkeen siirryin kahlaamaan läpi ensin pihan edustan pienemmät puistot. Ilmeisesti vielä ei oltu kunnon turistisesongilla kun osassa oli vielä portit ainakin paikoittain kiinni, joten ihan jokaista nurkkaa ei päässyt näkemään, mutta eipä taas alueen kokoon nähden juuri itketä. Kaavassa olevien puistojen jälkeen lähdin kiertämään tuota valtavaa allasta ja sitä ympäröivää puistoaluetta ympäri.

Flegmatic c'est moi
Flegmatic c’est moi

Sivusin myös noita Marie Antoinetten tiluksia (erillinen maksullinen alue tuossa kokonaisuudessa), mutta jätin väliin että jää sitten vielä jotain uutta nähtävää jos joutuu joskus Pariisiin palaamaan. Tuon altaan kiertämisessä ei sen ihmeempiä ollut, toiseen päähän oli leirityneenä isompi jengi pyöräileviä jenkkejä. Kokonaisuudessaan Versaillesin palatsiin meni 6 tuntia progressiivisella mutta kaiken kiertävällä tahdilla, tarkemmin syventymällä tuolla menee varmasti koko päivä. Versaillesin jälkeen kävin vielä keskustassa katsomassa läpi nuo eri alueet mihin marraskuussa täällä iskettiin (asiasta enemmän täällä). Samalla reissulla tuli myös sattumalta löydettyä Bastilji, olin tuota aiemmin yrittänyt etsiä mutta ei ollut sattunut silmään. Tuolta tietysti linna oli purettu jo vuosisadat sitten, joten ei siellä muistomerkkiä lukuunottamatta ollut sen ihmeempää nähtävää. Intialaisen luokse päästyä heitettiin loppuilta huonoa läppää, juotiin bisseä ja katsottiin silmät pyöreänä yhtä huikeaa sarjaa jonka kaveri oli spotannut.

The Versailles yard.
The Versailles yard.
Forbidden parks
Forbidden parks
Fully dressed female statue was an exception.
Fully dressed female statue was an exception.
The pool from the other side.
The pool from the other side.
Secrets of Indian cuisine.
Secrets of Indian cuisine.

Lauantai korvasi sitä että muuten Pariisissa oli kaikki mennyt niin hyvin. Aluksi jo edellisen päivän puolella havaitsin että iltapäiväksi keskustaan yhden couchsurffarin organisoima tyynysota, johon vartavasten osallistumista varten olin koko tämän reissun ajastanut, siirtyikin sunnuntaille, jolloin itse en enää Nancyyn paluun vuoksi tuohon pystynyt osallistumaan. Koska minulla ei myöskään enää juuri uutta mielekästä nähtävää kaupungissa ollut, jäin aamupäiväksi lojumaan kaverin kämpille.

Latin farewell party upon my return.
Latin farewell party upon my return.

Pääsin sentään olemaan hänen apukokkinaan kun väkersimme ruuaksi intialaista kanaa, tuo oli ihan hyvin onnistunut ja kebabiin hyvää vaihtelua tälle reissulle tuonut ateria. Päätin iltapäivästä lähteä jo reilusti ajoissa kohti Nancyyn vievää bussia, Pariisi on kuitenkin sen verran iso seutu ettei siellä siirtyminen käy ihan hetkessä. Ajoissa lähtemin oli ihan hyvä veto kun paikallinen joukkoliikenne tuntui pistävän hanttiin vähän jokaisessa välissä.

Dual-wield, how cool is that???
Dual-wield, how cool is that???

Pääsin kuitenkin ajoissa perille ja bussiin ilman ongelmia. Matka Nancyyn takkusi kuitenkin päivän teemaan sopivasti. Reimsissä lyhyen stopin päätteeksi huomattiin että kyydistä puuttui yksi matkustaja, mutta riittävän ajan odottelun jälkeen lähdimme kuitenkin liikkeelle. 40 min Nancyn suuntaan ja bussin kuski sai johtoportaalta puhelun että takaisin hakemaan puuttuvaa lammasta. Tämä tieto ei taas uponnut (odotetusti) muihin matkustajiin hyvin, ja hetken aikaa bussissa olikin ranskalaisen sanonnan mukaan bordelli, joskin ihmiset sitten rauhoittuivat. Itse en ole kova valittamaan ja muutenkin jo tässä maassa matkustamiseen liittyvien episodien turruttama, joten aloin kirjailla lisäajalla tätä rapsaa. Ekstrakierroksen ansiosta Nancyyn paluu myöhästyi 1,5h, joskin onneksi bussin kyydistä pääsi myös keskustassa eikä pelkästään Braboisissa.

Instagram, iiiinstagram
Instagram, iiiinstagram

Boudonvilleen käveltyäni menin suoraan toisessa talossa järjestettyihin espanjalaisen vaihtarikaverin läksiäis fiesta locaan. Tuolla tietysti härskisti söin muiden tuomia ruokia ja juomia, joskin vastapainoksi sain ainakin jollekkin latinoille juotettua tuota mukana ollutta vodkaa. Saimme yllätävän pitkään pitää bileitä pystyssä, lopun koittaessa sitten kämpille purkamaan laukut ja viimeinen suuri turistireissu sitä myöten siinä.

Unrelated stupid traffic jam in Nancy.
Unrelated stupid traffic jam in Nancy.

Tuon reissun perusteella busseista voi sanoa että Isilines jatkoi edelliseen malliin, eli melkein aina lähtö myöhässä, mutta jotenkin mukavat kuskit pääsevät perille suurin piirtein ajoissa. Uutena firmana tällä kertaa käytössä oli Ouibus (SNCF:n tytäryhtiö), vähän eri tyylistä ranskalaista kyydistystä kun lähtöasemalta lähdettiin aina ajallaan kun pakkaaminen alkoi jo puolta tuntia ennen, mutta molemmilla reissuilla pääsi myös seuraamaan kiivaita väittelykähinöitä. Hinnan puolesta bussiyhtiöiden joillain reitellä on eroja, mutta kokonaisuudessa hinta ja muilla tasoilla täällä toimivat pitkän matkan firmat eivät juuri toisistaan poikkea. Bussien suhteen reissu oli aika halpa, Bretagneen ja takaisin alle 60 € vaikka etäisyyttäkin on noin 700 km tuonne Brestiin.

Tämän rapsan julkaisu viivästyi melkein viikolla, joten tässä on nyt ehditty palata jo kouluunkin. Säästän teidät kuitenkin vikinöiltä ja summaan nuo seuraavaan artikkeliin missä toivottavasti pääsette kuulemaan jo ainakin jonkin tasoisesta menestyksestäkin. Mainitaan kuitenkin muutama juttu tämänkin viikon muista menoista.

Tiistaina kävin ottamassa vastuuta tästä pienestä ulkosuomalaisesta kylästämme, kun Oonalla ja Teemulla oli menojen takia tarvetta lastenvahdille. Vaikka itse olin ensikertalainen tuossa hommassa, onneksi on muuten tullut lasten (joskin paljon vanhempien) kanssa oltua tekemisissä, joten tuostakin selviydyin yllättävän hyvin. Teemun ja Oonan päästyä takaisin kerkesimme myös harmitella ettei kaupungin pormestari ollut tullut seuraamaan heidän menestystään sekä sopimaan että wappupäivänä voitaisiin pitää suomalaispiknik lakit päissämme.

Back to Nancy.
Back to Nancy.

Tällä viikolla tuli myös sinänsä surullisia uutisia kun tuon espanjalaisen koulukaverini lisäksi myös koulumme saman ulkkarisaapumiserän yksi kolumbiaana lähti Espanjaan tekemään työharjoitteluaan. Onneksi korvaavana tekijänä tuo skottikaverini palasi Nancyyn muutaman päivän vierailulle, joten nyt pitkästä aikaa oli taas joku jolle pystyi avautumaan havaitusta epäkohdista niin että tuli myös oikein ymmärretyksi, mahtava fiilis. Kaikkea riemua aikansa ja skottikin lähti tänään suuntaamaan kohti muita seikkailuja.

 

Time to go again.
Time to go again.
Early April sunshine means summer weather.
Early April sunshine means summer weather.

Laitetaan tähän vielä taas muutamia säähän liittyviä seikkailuja ja havaintoja. Ensimmäisellä lomaviikolla sää jatkui suht normaalina eli viileää, harmaata ja kävellessä käydessä saattoi kastua niin että kämpille palasi vaatteet litimärkinä. Lomaviikkojen välisenä viikonloppuna alkoi paistamaan aurinko ensimmäisiä kertoja oikein kunnolla, mikä sai kansan ulos ja itsekin lähdin tätä havainnoimaan. Pietarilaisen kaverin mielestä oltiin jo t-paita-shortsi-keleissä. Heh, tuon uutukaisen auringon paisteen näki vaihtarikavereiden FB-päivityksistä samaan tapaan kun jos lappeessa on ollut revontulia.

Day in suprise sunshine can make you a red-nosed reindeer.
Day in suprise sunshine can make you a red-nosed reindeer.

Reissulla länteenpäin siirtyessä huomasi Lorrainen olevan hieman kylmempää seutua, sillä samoilla leveyspiireillä lännempänä oltiin jo täydessä lehdessä kun lähtiessä kotona olivat puut vielä paljaita. Vaikka Bretonnia on myös kuulemma hyvin sateinen paikka, siunaantui minulle loistavat säät siellä. Aurinko paistoi tiistaiaamun sumua ja keskiviikkoaamun sadekuuroa lukuunottamatta. En tietysti ollut auringon paisteeseen mitenkään varautunut, joten keskiviikkona koko päivä auringossa poltti aurinkolasien avulla naamaani puna-valkoisen pesukarhukuvion, jes. Pariisissa oli myös yleisesti hyvät säät. Perjantaina luotin että sää pysyy riittävän lämpimänä, joten lähdin liikkeelle ilman takkia. Juuri kun olin Versaillesissa päässyt tuon ristialtaan toiseen päähän, alkoi taivaalta ripotella. Altaan risteyskohdalle päästessä tulikin vettä jo niin kovaa että olisi samalla vaivalla voinut uida altaan halki, varsinkin kun missään lähistöllä ei ollut kunnon suojaa.

Trying to escape sudden shower.
Trying to escape sudden shower.

Koska en osannut myöskään arvioida kuin pitkään sade kestää, joten päätin samantien lähteä juoksemaan kohti linnaa, jottei ainakaan tarpeettoman pitkään tarvitsisi sateessa olla. Kuuro kuitnekin loppui myös nopeasti, ja siinä kohtaa kun olin saanut käveltyä linnan luokse paistoi aurinko taas kirkkaalta taivaalta. Pari tuntia meni siinä että Pariisilainen kevät kuivasi sen minkä se kasteli. Myös lauantai yönä Nancyyn palatessa täällä odotti tuttu sade. Tällä viikolla tuo aurinko on tullut jälleen esiin.

Difference of the bitches in fac de lettres and outside my window.
Difference of the birches in fac de lettres and outside my window.

Bretonniassa saadun palo->rusketuksen jälkeen en enää ollut luokassa istuessa valkoisin ihminen. Auringossa t-paidassa olessa oli kuitnekin pakko todeta että iho naamaa lukuunottamatta on vielä puhdasta marmoria, jossa on värin kannalta aika paljon tekemistä. Täälläkin on kevät edennyt viimeisten puolentoista viikon aikana, ja ainakin humanistikampuksen iso koivu on jo täydessä lehdessä. Skinnarilan tapaan tuo minun huoneestani nähtävä koivu on surullinen puu ja muista jäljessä, mutta kyllä sekin näyttää nyt kirivän.

Tämä vaihto oli itselleni (ihan syystäkin) pitkään suurin suunnitelma, jonka toista puolta en ole ennen tätä paria kiintopistettä (killan puheenjohtajuus, valmistuminenkin sitten joskus) suunnitellut, vaikka muuten olen elämääni tarkka etukäteen miettimään. Nyt kuitenkin kun aikaa täällä ei ole enää valtavasti jäljellä, on tulevaisuuden miettiminen alkanut ihan uudella tavalla. Tässä on esimerkiksi tullut pohdittua ensimmäisen oman auton hommamista, sekä sitä millä juonilla killan puheenjohtajaksi itsensä keplottelee ja miten sitten sitä laivaa ohjaisi. Tässä myös vajaan viikon päästä on syntymäpäivä ja ”nuori mies” status lähenee luonnollisesti joskus koittavaa loppuaan. Tietysti tässä on myös kiivaasti tullut mitä kaikkia perus suomalaisjuttuja tulee tehtyä, kunhan pääsee parin kuun päästä takaisin. Syvää kelaa täällä ulkomaillakin tulee näköjään.

Näihin tunnelmiin jätän teidät nyt hieman pidemmäksi aikaa. Koitan nyt lopun tästä lukukaudesta keskittyä ainakin tarpeellisimpien opintojen suorittamiseen, eikä tässä pitäisi mitään suuria uusia tapahtumia enää olla lähiaikoina tulossa. Näin ollen seuraavan kerran palaan mikrofoniin kun toukokuun puolivälin jälkeen normaalit kurssit ovat paketissa. Koulustakin pystyy silloin puhumaan huomattavasti kevyempään sävyyn kun on voiton puolella.

Siihen saakka à plus

Osa 23: Thermodynamiquement faisable

LeBlog on ilmeisesti jo niin vaikutusvaltainen media, että sen kirjailijaa pyydettiin vieraskynäksi myös LUT:in Abitiimin blogiin. Seikkaluista huolimatta pysyn silti myös uskollisena omille lukijoilleni.

Summary: Management week. Latest major tragedies in Europe. Family visiting Nancy: trips near and far, eating and visiting friends. Student theather at Boudonville. Nuit des étudiants and visit to four local museums. Oriental dinner and Spanish party. Assholery in the surroundings and continuing problems problems with wifi. CAF-application continues. French work laws still as hot topic. Misadventures with bikes. New holidays are here.

The new multinational company in creation.
The new multinational company in creation.

Viime viikko oli opiskeluissa taas hieman poikkeuksellisempi, koska se oli pääosin pyhitetty tämän lukukauden tutakurssille. Tämän kurssin aiheena oli projektin suunnittelu ja sen esitteleminen. Alussa meille annettiin yleisluento projektin toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista, sen jälkeen hieman innovattiivisuutta ruokkivia ajattelutehtäviä ja lopuksi analyyttisempää perkaamista innovatiivisista projekteista ja uusista markkinoista. Session loppuun jakauduttiin 5 – 6 hengen ryhmiin (kaikissa piti olla molempia sukupuolia ja ulkkareita ja ranskalaisia) ajatusriihimään uutta sopivaa kaupallista projektia. Yksi toisen vuoden tutuista ranskalaisista värväsi minut omaan ryhmäänsä, eipä siis onneksi tarvinnut hapuilla että mihin ryhmään päädyn.

Wisdom from elders.
Wisdom from elders.

Muita ryhmän jäseniä en tuntenut etukäteen liiemmin, mutta homma lähti kuitenkin nopeasti ja jouhevasti liikenteeseen. Hullujen (laserveitsi, kissantassujenpuhdistajan) ja vähemmän hullujen (kokoontaitettava/muokkailtava matkalaukku, suodattavan ja vettä kierrättävän vesijohtojärjestelmän) jälkeen saimme rajattua yhteiseksi projektiksemme huonekaluja eri kaupungeissa välittävän palvelun.

 

Evaluating your peers and their shenaningans is best you know.
Evaluating your peers and their shenaningans is best you know.

Loppu viikko jatkui pääpiirteittäin kaavalla että kunkin session alkuun oli jokin yhteinen luento (aiheina yhtiömuodot, esiintyminen, patentit jne.), jonka jälkeen jatkettiin ryhmissä omien projektien työstämistä (strategian suunnittelua, kulujen ja kannattavuuden laskemista…). Tuo oli aika kevyttä ja miellyttävää normaaleihin kolmen tunnin luento jyystöihin verrattuna. Meininki omassa ryhmässämme oli myös verrattaen hyvä ja itse pysyin pää piirteittäin kartalla siitä mistä kulloinkin puhuttiin ja mitä piti tehdä.

The sales pitches and feedback.
The sales pitches and feedback.

Viikon lopussa sitten homma vedettiin pakettiin valmistelemalla omasta projektista myyntipuheet. Koska tarkoitus oli olla myyvä, ei onneksi jokaisen tarvinnut varsinaisesti puhua esityksen aikana, jolloin itse jättäydyn ryhmämme kysymyksiin vastaavaan osastoon, sekä annoin ranskalaisille kollegoilleni neuvoja miten saisimme ryhmänä vedettyä mahdollisimman jämptin esiintymisen. Ryhmämme suoritus oli hyvä, ja vaikka muut opiskelijat innoistuivat esittämään useammankin tiukan kysymyksen niin emme niihin hyytyneet, ja lopussa maikalta tuli pelkkää hyvää palautetta, joten hyvin toimittu ja taktikoitu. Lisäksi arvosteluun kuului kahden muun ryhmän projektikuvausten lukeminen ja niistä palautteen anto.

Kokonaisuudessaan tämä tutailuviikko tässä lukukauden välissä oli ihan piristävää vaihtelua taas normaaliin menoon. Kurssin aikana alkoi myös vähän jälkikäteen harmittamaan että tuo syksyn yrityspeli-tutakurssi jäi käymättä vajaan tiedotuksen ja siitä seuranneen oman kiukuttelun takia. Mutta ei voi tässä vaiheessa enää minkään eikä tuo venettä kaada.

Tällä viikolla jatkuivat muut kurssit taas normaalisti, joskin viikko oli pääsiäisen takia maanantaita lyhyempi. Koska edelleenkään en juuri ollut ylpeä omista opinnollisista saavutuksista tämän lukukauden aikana, pelkäsin hieman viikon alussa että runtua tulisi vähän suunnasta kuin toisesta. Sinänsä aiheeton pelko, melko normaalisti meni kaikki. Tällä viikolla tuli myös taas turvauduttua pahoihin tapoihin ja jätettyä yksi luentoharkka väliin ja yritettyä sen sijaan hoitaa opiskeluita omaehtoisesti. Tuokaan ei mennyt niin kuin alkuun ajattelin, mutta ei tuosta loppujen lopuksi ollut myöskään isompaa vahinkoa. Teollisuuskurssilla päästiin taas vähän eteenpäin uusilla ideoilla, joskin itselle tuli semmoinen fiilis että olisi nämäkin asiat pitänyt jo tietää.

Kouluhommista sitten taas muihin teemoihin. Mennään vaihtelevasti ikävän ja positiivisen väliä.

Viime aikoina on Euroopassa tapahtunut asioita, joita ilman pärjättäisiin paremmin. 20.3 Espanjassa sattui bussionnettomuus, jossa kuoli 14 ihmistä ja useita loukkaantui. Vaikka tuo ei itseeni suoraan liitty, kosketti tapaus koska bussi kuljetti paikallisia vaihto-opiskelijoita. Tapauksesta oli täällä muutama maininta vaihtaripiireissä, muttei kuitenkaan suurempaa keskustelua. Tämän lisäksi Brysselissä räjähtivät pommit lentokentällä ja metroasemalla 22.3, tuosta kuulin ensimmäisenä tuta-ryhmäläisiltäni. Tuokaan ei suoraan ole elämääni vaikuttanut ulkoisesti, mutta ei tuotakaan ole voinut pelkästään ohittaa sen takia että syksyn Brysselin reissulla tuli käytyä myös juuri tuolla toisen iskun kohteena olleella Maelbeekin metroasemalla. Vaikka ihmisiä on Euroopassa kuollut viime aikoina, en itse tunne oman turvallisuuteni laskeneen, melkein helpommin tulee oltua huolissaan muista. En näitä surullisia asioita ryhdy enempää perkaamaan, sillä muualla päin maailmaa on viime aikoina tapahtunut myös paljon vääryyttä, joten pelkkä eurooppalaisten kärsimysten käsittely ei tunnu oikeudenmukaiselta, kun taas koko maailmasta huolissaan oloon tätä blogia ei ole tarkoitettu eikä siihen ole resursseja.

Family visiting in Nancy.
Family visiting in Nancy.
A Finnish beerfest, one thing I've missed.
A Finnish beerfest, one thing I’ve missed.

Onneksi on myös ollut hyviä juttuja viimeaikoina, sillä pääsiäisen pidemmän viikonlopun avulla perheeni tuli käymään Nancyssä. Vaikka en juuri tunteellinen perheihminen ole, oli tietysti kiva nähdä vanhempia sekä veljeä ja siskoa useiden kuukausien jälkeen, tässä kun ei viime kuukausina kovin monia finskejä yleensäkään ole tullut vastaan. Lisäksi vierailun hyötypuolena oli tavaroiden vaihto, porukoilta tuli parempikuntoinen reppu sekä uusi kamera, jolla LeBlogin jo nyt ylivertainen kuvauksellisuus nousee taas uudelle tasolle, vaihdossa Suomeen lähti ylimääräistä elektroniikkaa ja paikallista alkoholia. Perheeni oli Nancyssä pitkästäperjantaista seuraavaan tiistaiaamuun saakka.

Being a tour guide in Nancy taught me also new things like peacocks sleeping (and screaming) in trees.
Being a tour guide in Nancy taught me also new things like peacocks sleeping (and screaming) in trees.

Ensimmäisenä iltana emme tehneet juuri muuta yhdessä kuin kiersimme ENSICin, minun kämppäni ja heidän hotellinsa. Lisäksi velipojan kanssa käytiin MacCarthyssä, tuolla tuli nähtyä Ranskan futismatsia katsomaan tulleita ranskalaisia kavereita sekä Laura matkallaan ESN:än Bretonnian-reissulle. Lauantaina laitoin muut Kaukiaiset käymään Luxembourgia katsomassa, itse jättäydyin reissusta autossa istumisen takia ja yritin saada muita hommia hoidettua päivän aikana. Illalla kun oli hyvä sää niin käkäilimme ympäri keskustaa ja kävimme syömässä Stanislaksen lähellä olevassan juustopohjaisia ruokalajeja tarjoilevassa ravintolassa.

The Metz Easter Techno Gods
The Metz Easter Techno Gods

Tuolla oli annoksissa kokoa ja painoa, joten kaiken syömisessä oli oikeasti tekemistä. Sunnuntain ohjelmaan kuului maakuntamatkailua. Siskoparkani joutui jäämään tuolta reissulta väliin, piruparka kun oli ollut viime viikon jo tien päällä opiskelukavereidensa kanssa, joten jaksaminen oli erinäisistä syistä heikkoa. Aamupäivästä kävimme katsomassa Metziä. Kun löysimme autollemme parkkipaikan, huomasimme että viereisessä kirkossa oli pääsiäissunnuntain kunniaksi menossa konemusiikki reivit valoineen kaikkineen.

The return to Verdun battlefields
The return to Verdun battlefields

Tuota erikoisuutta lukuunottamatta Nancyn kilpakumppani oli pysynyt viime kerrasta entisellään. Tuolla kävellessä tuntui omassa päässä Metz, Strasbourg ja Luxembourg alkavan pikkuhiljaa sekoittua yhdeksi kuvaksi kaupungeista löytyvien, osittain samanlaisten paikkojen takia. Lähtiessämme kävimmä vielä velipojan ja mutsin innostuksesta katsomassa Metzin Pompidou-keskuksen, tuo oli ihan mielenkiintoinen paikka ja sen lisäksi opiskelijoille ilmainen. Metzistä suuntasimme vielä Verduniin katsomaan sotakohteita. Osittain tuli taas samoja paikkoja nähtyä kun ESN:nän reissulla, mutta uutena tällä kertaa Memorial-museo ja yksi sodanaikaisista linnakkeista.

Quickest way to show Nancy to yout family.
Quickest way to show Nancy to yout family.

Tuonne museoon oli kerätty paljon kaikkea sodan ajan ranskalaisten ja saksalaisten tietoa ja tavaraa. Jälleen, vaikka normaalisti en kovin vahvoja tunteita koe niin suurinpiirtein itseni ikäisen sotilaan kirjoittamaa kirjettä äidilleen ei voinut lukea ilman mitään vaikutusta samalla kun oma mutsini tuota katsoi myös. Maakuntareissun päätteksi kävimme taas syömässä Nancyssä, sunnuntai-ilta rajoitti vaihoehtoja varsinkin kun porukoille piti saada viiniä.

My Finnish and French families.
My Finnish and French families.

Yleensä ravintoloita etsiessä riittää kun kävelee Stanislaksen alueille, tällä kertaa homman hoiti ranskalaisia ja pihviä yksin omaan tarjoava ravintola. Maanataiaamusta kiipesimme tuon vieressä olevan järkyttävän vuorimäen päällä olevaan Parc de cure d’air puistoon, josta perheeni pääsi myös katsomaan Nancyn maisemia kerralla. Sen järkeen lähdettiin katsomaan vielä paikallisia tuttujani, ensin nuorimman paikallisen ulkosuomalaisen synttäreille ja sen jälkeen vielä nopealle visiitille Scherierien luokse.

Finnish birthday party in France.
Finnish birthday party in France.

Onneksi molemmissa paikoissa perheeni tuli hyvin juttuun, joskin ranskalaisessa perheessäni toimin tulkkina keskustelijoiden välillä. Suomalainen ja ranskalainen ukkoni ulkoivat melkein kilpaa kertomaan kaskuja, vaikka kunnon yhteistä kieltä ei ollut. Illalla kävimme vielä syömässä paikallisessa kalaravintolassa ja saimme jo aikaan perheellemme tyypillistä kinaamista, tuota olikin jo kaivannut heh. Hyvästit piti sanoa jo maanantai-iltana, sillä minulla oli tiistaina jälleen aamusta alkaen koulua.

In the end everyone is happy and rainbows.
In the end everyone is happy and rainbows.

Osittain tuon porukoiden vierailun odottaminen vahvisti tunnetta, että ehkä jollain lomilla Suomessa käyminen ja latautuminen siellä olisi ehkä auttanut jaksamaan täällä paremmin kevään aikana. Toisaalta täällä on nyt hajaututetusti saanut toteutettua kaikkia suomalaisia juttuja, ja vuoden leikkaaminen puoliksi menemällä ja palaamalla ei varmasti antaisi seikkailun lopussa yhtä vahvaa tuntemusta, joten turha tässä spekuloida. Jos teilläkin riittää henkisiä rahkeita niin kyllä vuoden maailmalla selviää hienosti jokainen.

A play by students in Boudonville.
A play by students in Boudonville.
Then, an angel appears!
Then, an angel appears!

Viime viikolla torstaina täällä Boudonvillessä järjestettiin myös paikallisen opiskelijateatterin esitys, jotan itse kävin huvikseen katsomassa. Kolme tyttöä esitti eräästä afrikkailaisesta naisesta kertovan tarinan, jossa ilmeisesti ympyrä sulkeutui lopussa. Näytelmän yksityiskohdat menivät hiukan ohi, mutta pääpiirteet pystyi kyllä ymmärtämään. Alkuun nainen oli jättämässä kotiaan taakseen ja kulkemassa kohti uutta seutua, motiivit jäivät minulta puuttumaan. Sitten jostain kerrontaan ilmeistyikin mies, johon kohdistuvasta suhteesta tulikin melkein koko loppukertomuksen fokus. Välissä juonen käänteenä myös enkelit kävivät puhumassa, ja lopussa ilmeisen traagisesti tultiin samaan tilanteeseen mistä alussa taidettiin lähteä. Kokonaisuudessaan mielenkiintoinen kokemus, vaikka paremalla yksityiskohtien ymmärtämisellä ja ehkä kyseisen tarinan lukemisella olisi tuosta saanut enemmän irti. Näytelmän lopuksi oli siihen liittyvä keskustelutilaisuus, mutta päätin itse siirtyä kapakkaan keskustelemaan hetkeksi aikaa café des languesin merkeissä.

Presenting the cast.
Presenting the cast.

Tällä viikolla merkittävimpänä tapahtumana oli keskiviikon Nuit des étudiants, jolloin Nancyn seitsemän muesota olivat ilmaiseksi avoinna opiskelijoille klo 20 – 24. Itselläni oli lähtökohtaisesti kunnianhimoinen suunnitelma vierailla neljässä kiinnostavimmassa museossa (Musée de Lorraine, Musée des beaux-arts, Aquarium ja Musée du fer), siitäkin huolimatta että lähtöni viivästyi kun jouduin käymään English Pub Nightista kaveriltani noutamassa lainassa ollutta tavaraani. Toisen lisähaasteen ainakin alkutaipaleelle toi kaikkea tätä edeltänyt club bière koululla, jossa olin kerennyt lataamaan kolme olutta kiduksiini. Kevyemmällä päällä ei ensimmäisissä museoissa oikein jaksanut keskittyä yksityiskohtiin, joten räpsin uutuuden karhealla kamerallani kuvat kiinnostavimmista jutuista. Hirveästi ei myöskään yllättänyt että keskustasta löytyvät museot keräsivät eniten kävijöitä, Beaux-artsiin selvisin vielä ilman jonoja mutta akvaarion edessä sai odottaa hetken. Keskustan ulkopuolella olleessa rautamuseossa taas sai olla käytännössä yksinään. Museoiden jälkeen olisi vielä ollut ESN-bileet kaffella, mutta tuossa kohtaa tuntui kyllä hyvin riittävän, varsinkin kun seuraavana päivänä piti olla taas aamusta koulussa.

Mutta kertokoot kuvat enemmän kuin tuhannet sanat

Palais ducal & Musée de Lorraine

Tapestries @ ducal
Tapestries @ Ducal
Portraits @ ducal
Portraits @ Ducal
Miniatures @ ducal
Miniatures @ Ducal
Entrance to Musée de Lorraine is by an old church (?)
Entrance to Musée de Lorraine is by an old church (?)
Living in Lorraine in past centuries.
Living in Lorraine in past centuries.

Musée des beaux-arts

"Aalto wtf" level art @ Arts
”Aalto wtf” level art @ Arts
Seductions @ Arts
Seductions @ Arts
Money counters get their share of parody.
Money counters get their share of parody.
Best way to enjoy the art is to copy it.
Best way to enjoy the art is to copy it.
Glassware expo in the basement of Arts.
Glassware expo in the basement of Arts.

Aquarium

Find Nemo @ Aquarium
Find Nemo @ Aquarium
Can you put 21 marshmellows to your mouth for science and history?
Can you put 21 marshmellows to your mouth for science and history?
I sense liskojenyö coming...
I sense liskojenyö coming…
The easter egg is the rabbits butt.
The easter egg is the rabbits butt.

Musée du fer

You might have noticed that I am really interested about swords, even more so if they are made from the Damascus steel.
You might have noticed that I am really interested about swords, even more so if they are made from the Damascus steel.
Old mobiles @ Fer
Old mobiles @ Fer
And machines rule supreme
… machines rule supreme…
Romanticising the production.
Romanticising the production.
The staff is ready to larp even at midnight.
The staff is ready to larp even at midnight.
Ornaments in style of place Stan.
Ornaments in style of place Stan.
In CROUS Lépold they dress up always accordingly.
In CROUS Lépold they dress up always accordingly.

Tostaina pari espanjalaista vaihtaria juhlisti tupareitaan, jonne jaettiin minullekin kutsu. Ensin piti kuitnekin tankkaamassa tuolla CROUS:in Lähi-Idän erikoisillallisella. Ainakin tuolla keskustan opiskelijaravintolalla tuo henkilökunta jaksaa larpata noita erikoisruokailuja ihan täysillä. Pojat olivat sinänsä huikean kämpän löytäneet Pepinièrin vierestä, kahden makuuhuoneen, keittiön ja olohuoneen yhdistelmälle oli hintaa saman verran kun itse maksan omasta laivanhytistäni. Tuosta pitänee varmaan maksaa muitakin kuluja, mutta silti taitaa olla huomattavasti edullisempia neliötä kuin mulla. Jos jaksaa siis nähdä vähän vaivaa niin yksityiseltä puolelta löytyy varmasti parempia vaihtoehtoja kuin CROUS:ilta. Koska juhlallisuuksiin oli toivottu saapumaan ajoissa, menin sinne kiltisti toivottuun aikaan,

Sangria coming up.
Sangria coming up.

joka sinänsä tarkoittaa universaalissa vaihtarikulttuurissa etuajassa olemista. Pääsimpä ainakin auttamaan isäntiä sangrian valmistamisessa. Pikkuhiljaa muitakin alkoi valumaan paikalle, ja alkukankeuden jälkeen ihmiset näyttivät taas sekoittuvan omista ryhmistään koko porukkaan. Järjestäjien kansallisuus vaikutti varmasti myös vieraiden jakaumaan, mutta silti noiden juhlien perusteella tuli fiilis että espanjalaiset ovat suurin kansallisuusryhmittymä vaihtari puolella,

Quick, we need to finish the Slovakian "light" alcohol too.
Quick, we need to finish the Slovakian ”light” alcohol too.

sillä itselleni tuli taas pari uutta vastaan eikä kaikkia entisiäkään muistanut. Muutenkin paikanpäällä oli myös muita, jotka olivat täällä myös lukuvuoden alusta saakka, mutta silti ei ollut koskaan tullut tavattua. Vaihtarityyliin tyypillisesti pelattiin beerpongia, joskin ehkä vähän valitettavasti ei tullut maajoukkuematseja (noita on ainakin lappeessa ollut hauska katsoa) ja formaattikin oli outo kolme pelaajaa per joukkua yhdellä pallolla ja mukeissa sangriaa. Vaikka omasta mielestäni olen taktisesti hyvä, tosiasiassa olen tähtäyksellisesti aika jäinen, joten meidän joukkueen tiukka matsi tuli hävittyä. Joka tapauksessa oli ihan kiva pitkästä aikaa olla kotibileissä, CROUS:illä asuminen kun rajoittaa sen suurimmalta osalta pois.

Beerpong with bit odd ways but still exciting.
Beerpong with bit odd ways but still exciting.
In the end just fiesta loca.
In the end just fiesta loca.

 

 

 

 

 

 

Viime aikoina tässä ympäristössä on esiintynyt kaikenlaista perseilyä. Viime viikolla yhtenä aamuna kirjasto oli jostain syystä suljettuna. Myöhemmin kuulin muilta että yön aikana joku oli murtautunut kirjastoon, vaikka sieltä ei ollut mitään viety. Tämän viikon alussa residenssin vastaanoton tädiltä tuli kiukkuinen viesti siitä että ihmiset olivat jättäneet ulos autojaan miten sattuu, mikä aiheutti häiriöitä sekä naapurissa olevalle työmaalle että residenssin pyörätuolissa oleville ihmisille. Tässä myös perjantai aamupäivällä kämpillä ollessani joku kokeili avata oveani (oli lukossa joten ei auennut). Hämmentyneenä menin sitten katsomaan kuka se oli, mutta availija oli ehtinyt jo poistua käytävästä, enkä siinä kohtaa tajunnut katsoa parvekkeelta pihalle oliko mahdollinen sisään pyrkijä poistunut rappusten kautta. Voi tietysti olla että tuota ovea vahingossa tuli kokeilleeksi joku naapuri, mutta silti tässä on hieman tullut oltua nyt päkiöillään jos siellä olikin joku rosvousaikeissa. Joka tapauksessa on hyvä muistaa että joka puolella ei päde Skinnarilan henki tai muutkaan kunniasäännöstöt.

Viime artikkelissa mainitsin jo että netissä on ollut häikkää täällä Boudonvillessä (tai ainakin tässä minun rakennuksessani). Poikkeuksellisesti tällä kertaa se on kuitenkin näyttää kestäneen yli viikon ja sen lisäksi vaikuttanut myös tietokoneella käyttämiini wifi-yhteyksiin, jotka aiemmin ovat toimineet ilman ongelmia. Pitkään jatkuneesta tilanteesta on myös ihan oikeasti ollut harmia kun tiedonhaku koulujuttuja varten ei kämpillä pelaa. Heh, homma on jopa mennyt niin pitkälle että yleensä haasteisiin vain sopeutuvana menin nyt itsekin kirjoittamaan kritiikkiä netin tilasta residenssin henkilökunnalle. Näyttää myös siltä että aulassa netti toimii paremmin, joten sen puolesta alan myös ymmärtää niitä ihmisiä jotka siellä näpyttelevät koneitaan. Kävin itsekin eilen kokeilemassa tuota, ja se tuntuu sinänsä ihan hyvältä vaihtoehdolta, sillä siinä samalla näkee naapureita ja kavereita. Samaa kun ei tapahdu yksin huoneeseensa eristäytyneenä. Joka tapauksessa nyt yhteydet näyttävät palanneen ainakin hieman paremmalle tasolle, joten tämäkin koettelemus alkaa olla ohi.

Osa lukijoista on varmaan ehtinyt ihmetellä tuliko siitä CAF-asumistuen hakemisesta, mistä syksyllä puhuin, yhtään mitään. Koska olin epätietoisuudessa voiko tuota ylipäätään hakea jos saa Suomesta tukia, ja jos hakee niin vaikuttaako se sitten Kelan tukiin, niin homman hoitaminen loppuun jäi taka-alalle. Vaikka oman talouden derivaattaa täällä on hieman negatiiviinen, ei rahasta ole ollut vielä niin tiukkaa että se olisi nopeasti motivoinut tuota tuen saantia selvittelemään. Tässä viime viikoilla otin kuitenkin hieman ryhtiäkin tähän hommaan ja selvitin Kelan kysymyspalvelusta tuota asiaa. Selvisi että CAF:ia voi hakea myös normaaleja Kelan opintotukia saadessa. Myönnetyn Ranskalaisen tuen määrä vähennetään maksetun vuokran määrästä, jonka jälkeen Kela sitten kuulemma katsoo vaikuttaako se asumistukeen. Tuon hakemuksen voi täyttää netissäkin, mutta koska en ollut kaikista kysyttävistä kohdista ollut varma miten niihin minun kohdallani tulee vastava, eikä ohjeista löytynyt vastausta, päätin mennä hoitamaan asian paikalliselle CAF:in toimistolle. Olin varautunut siihen että tuolla joutuisi odottamaan omaa käsittelyvuoroaan pidemmän aikaa ja papereiden pyörittely olisi muutenkin raskasta. Tällä kertaa tuli kuitenkin positiivinen yllätys, sillä toimipisteen aulassa oli yksi henkilökunnan täti heti vapaana auttamaan minua täyttämään hakemusta loppuun koneella. Tarvittavat paperiset dokumentit sai myös näppärästi skannattua tuolla koneen skannerilla hakemuksen liitteiksi. Tuutoriltani olin saanut kuvan että tukea maksetaan kaikille asumiskuukausille vaikka hakumus olisi laitettu menemään hieman myöhässä, mutta täti korjasi käsitystä, sillä tukea maksetaan vain kuulemma hakemuksen tekemisestä alkaneista kokonaisista asumiskuukausista, joten minun tapauksessani tukea tulee maksimissaan kolmelle viimeiselle kuukaudelle. Tämä taitaa siis tarkoittaa omalla kohdallani yhteensä noin 700 € tulonmenetyksiä verrattuna siihen että olisin hakemuksen tehnyt jo elokuussa, mutta koska tuo on saamatonta valtioiden tukirahaa niin en jaksa sen perään alkaa itkemään. Toivottavasti Ranska käyttää säästyneet rahat maailman parantamiseen. Joka tapauksessa, jos olet Ranskaan tulossa vaihtoon, niin kannattaa tuohon CAF:ilta saatavaan tukee tutustua jo etukäteen, jotta osaat sitä hakea heti alussa. hakemusta varten tarvitaan:

  • Ranskalainen pankkitili
  • Kyseistä lukuvuotta edeltäneen kalenterivuoden (tässä tapauksessa 2014) palkkatulo. Tuosta riittää ilmeisesti ihan vain summa, mutta itsellä oli varmuuden vuoksi verotuspäätös mukana josta tuon summan näki (tuota ei kuitenkaan tarvinnut liitteeksi).
  • Kysyvät saavatko vanhempasi sinusta jotain tukea CAF:ilta, mutta ei koske meitä ulkkareita.
  • Kopio passista tai henkilökortista
  • Syntymätodistus. Suomessa ei syntymätodistuksia anneta, joten hommasin tuota varten aikanani maistraatista ranskaksi käännetyn virkatodistuksen, varmuuden vuoksi notaarin leimalla. Hakemuksen kanssa avustanut nainen epäili että näinköhän tuo kelpaa, mutta kyllä sen perhana pitäisi olla riittävä.
  • Todistus opiskeluista. Tämä on keltainen paperi, jonka saa koululta alussa tietojen täyttämisen yhteydessä.
  • Kopio eurooppalaisesta sairaanhoitokortista.
  • Ainakin CROUS:illa asuvien tulee pyytää oman asuntolansa vastaavaa täyttämään asumistodistus ja lähettämään se CAF:ille suoraan.

Tuo ”syntymätodistus” kannattaa hommata maistraatista jo ennen lähtöä, välttypähän ainakin postikuluilta. Muuten muut kohdat ovat aika pitkälle Ranskasta hommattavia. Tuolla toimistolla sai näppärästi skannattua noi kaikki tarvittavat kortit ja todistuksen hakemusta varten.

The French politics are almost coming to your home wanted you or not.
The French politics are almost coming to your home wanted you or not.

Vaikka en vieläkään ole kovin aktiivisesti alkanut maan politiikkaa seuraamaan, on tuo Ranskan työlakiuudistus ollut esillä taas joka puolella. Homma vaikuttaa vähän samanlaiselta kun kilpailuyhteiskuntasopimus siellä Suomessa. Lehdissä tuon asian puiminen näkyy joka puolella, vähän eri näkökulmista. Lisäksi yhtenä aamuna oli taas käytävä täytetty vihaisemman vasemmiston manifestilapuista, joten tällä on ainakin joku mikrovaikutus omaan elämään täällä, siksi siitä teillekin tarinoin.

PW gansta repairs.
PW gansta repairs.

Loppuun vielä pyöräilystä jälleen. Pitkästä aikaa tuli käytyä pajalla kun PW:stä piti ensin laittaa takalokasuoja kunnolla paikalleen nippusiteille, mikään ruuvi ja mutteri siihen ei ole pystynyt vaikka kokeiltu on. Lisäksi piti ihmetellä eturenkaan täyttämistä käytettävissä olevilla pumpuilla, vuoden jälkeen alkoivat paineet olemaan liian matalalla. Näköjään useampi kaveri oli myös löytänyt tuonne pajalle nyt. Yhdelläkin kaverilla oli menossa kolmas pyörä kun edelliset oltiin varastettu. Joka tapauksessa tekemäni korjaukset eivät näyttäneet riittävän, sillä tällä viikolla pyörän etujarrut alkoivat tuntumaan oudoilta.

With combination of wrong kinds of gradients, my bike exploded and this is the current steady state.
With combination of wrong kinds of gradients, my bike exploded and this is the current steady state.

Syynä näytti olevan yhden mutterin outo löystyminen, mutta koska asia ei vaikuttanut akuutilta ajattelin että kerkeän tuon käydä laittamassa kuntoon viikonloppuna tai ensi viikolla. Noh, arvioini osoittautui vääräksi kun perjantaina koululta himaan polkiessani pyöräni räjähti käsiin yhtäkkiä, lopputuloksen näette oheisesta kuvasta. Vaikka en tuosta itse räjähdyksestä ollut kovin tyytyväinen, oli parempi että tuo sattui nyt kun esimerkiksi kauppareissulta palatessa alamäkeen liikenteen seassa polkiessa ja painava urheilukassi selässä. Onneksi mr. Black lainasi eilen gansteripyöräänsä, jotta sain käytyä normaalisti kaupassa. Tuokaan reissu ei kuitenkaan ollut täysin suunnitelmallinen menestys, sillä menin lataamaan kassini täydemmäksi kuin milloinkaan aiemmin, eikä lainapyörässäni ollut kuljettamista huomattavasti helpottavaa tarakkaa kuten omassa pyörässäni. Niinpä siinä kaupanpihassa liikkeelle lähtiessäni pannutin vielä ja sain käteni ihon auki. Loppumatkan selvisi varovaisesti tullessa ilman isompia tapahtumia. Nyt kun on käsi ja pyörä rikki niin tekeminen on myös aika pitkälle rajoittunut tähän koneen näpyttelyyn. Ensi viikolla edessä varmaan ihan hyvä urakka tuon oman pyörän kuntoon laittamisessa.

Tätä kirjoitellessani olen jälleen loman kynnyksellä. Tällä kertaa kaksi viikkoa ihan vaateetonta lomaa. Vapaan ajan yritän nyt käyttää kouluhommien kiinniottamiseen ja toisella viikolla käyn myös katsomassa Ranskan toisen (ääri)kulman Bretonniasta sekä paluumatkalla Pariisista vielä muutaman näkemättä olevan paikan. Kahden viikon päästä kuulette siis taas miltä muualla tässä maassa näyttää ja olenko saanut taas omaehtoisesta opiskelusta kiinni vai jäikö taas toiveeksi.

Hyvää lomaa minulle ja hywää pian alkawaa wappua teille!