Coucou.
Yritin kirjoittamistahdin intesifioinia, mutta hitaasti on lähtenyt käyntiin. Tässä kuitenkin viimeaikojen kuulumiset.
Summary: Bike reparations, Radio Campus Lorraine apèro, analysis on my French, ENSIC trip to Strasbourg, Finnish Independe Day (6.12), French elections, Foyer Christmas party, progressive biorefinery moodling, mailing lists, management course and end is nigh! in innovation project.
Koska tätä blogia saatetaan lukea vielä kymmenenkin vuoden päästä ja joku sen perusteella tekee päätöksiään vaihtoon lähtöön hakiessaan ja valmistautuessaan, päätän kertoa hieman lisää pyörästäni. Se kun on edelleen tärkein liikkumisväline ollut itselleni. Viime aikoina sitä on saanut käydä korjailemassa useampaan kertaan. Ensin kun annoin pyörää kokeiltavaksi albaanikaverilleni, hän meni innoissaan puristamaan etujarruja niin että jarrukaapeli katkesi. Tuon kun olin käynyt korjaamassa niin itse polkiessani mursin sen jälkeen raskaimman vaihteen rattaan, jolloin käytettävissä olevien vaihteiden määrä kapeni entisestään. Tuonkin onneksi sain käytyä korjaamassa tuolla Atelier Dynamolla, joskin se vaati jo hieman enemmän toimenpiteitä. Täällä on siis päästy jo työukkona rälläköimään, ei ole ihan pelkkää teoreettista näpertelyä ollut tämä elämä. Onneksi myöskään noiden korjausosion lisääminen ei Dynamolla ole kallista ollut, kaapelista piti maksaa 0,5 ja uudesta rattaistoista 3 €. Rattaiden korjauksen yhteydessä aloin sorkkimaan vaihteita, sain ne aluksi löystettyä niin että pari päivää tuli poljettua pelkällä raskaimmalla, mutta eilen kun kävin tuota vikaa laittamassa kuntoon sain vaihteetkin vahingossa sellaiseen kuntoon että löytyi Antti 6-v 8-bittis-Nintendo-slangilla ”salari” eli salainen taso, nyt kun vaihteen vaihtuvat pyöräillessäkin kevyimmälle. Kun pyörä on paremmassa tikissä kun koskaan aimmin, pitää koittaa varoa nyt sen kolhimista ettei tarvitsisi enää tuolla pajalla rampata. Joka tapauksessa tuon Atelier Dynamon jäsenyys on +++.
Viime viikolla tuo Radio Campus Lorraine järjesti täällä residenssissä jälleen tutustumisillan. Härskisti olin tuonne menossa pelkällä ryöstöretkiasenteella, mutta radiolaisten kainosta toiveesta kipaisin kaupan kautta ja osallistuin nyyttärimeininkiin. Tuolla tuli myös vanhoja (semi)tuttuja nähtyä, esimerkiksi yksi tyttö tunnisti haastatelleensa minua radioon tuolla Nocturnes des Étudiantsissa, olivat kuulemma jopa käyttäneet tuota haastattelua. Kuulemma naama ei ollut jäänyt mieleen, mutta aksentti kyllä oli. Heh, tuohon liittyen samana iltana yksi ranskalainen poika johon on tullut tutustuttua kommentoi että mun aksenttini ranskassa on hirvein mitä hän on ikinä kuullut. Itse en tuota ottanut loukkauksena vaan lähinnä huvituin siitä, ja olen sitä ylpeänä nyt tässä viikon kertonut kaikille, laittanut tuon faktan CV:seen ja niin edespäin. Jos kuitenkin huonosta ranskastani huolimatta mun juttuja on käytetty tuolla radiossa niin pitääpä sitten tässä lähiakoina koittaa osallistua tuon radion ulkkarilähetykseen.
Tuota ranskan osaamista voisi analysoida nyt enemmänkin. Puhumiseen sujuvuus tuli jo aiemmin, vaikka tietysti paljon tulee vielä virheitä ja sanoja/sanontoja puuttuu. Tuossa kemiantekniikkaan yms opiskeluaiheisiin liittyvässä keskustelussa pitäisi vielä rohkaistua, mutta myös ylipäätään vahvistaa tuota peruskielitaitoa pohjalle. Diibadaapaakin pystyy jo aika sujuvasti kirjoittamaan (vaikka myös punakynään tulee aika paljon), pienen epäröinnin jälkeen alkoi eilen myös ensimmäistä kertaa raportin kirjoittaminen ranskaksi sujua. Kuunteleminenkin on tainnut hieman parantua, mutta vielä ei kuitenkaan pysty esimerkiksi ranskaksi annettuja pitkiä ja monivaiheisia ohjeita kunnolla sisäistämään. Kaikin puolin kehitystä on tapahtunut, mutta vielä pitäisi ainakin sanastoa kartuttaa lisää ja vahvistaa kielisääntöjen osaamista keskustellessa. Toisaalta tämä kokemus ja haasteet auttavat huomattavasti ymmärtämään ulkkareita joilla on vaikeuksia suomen kanssa tai puhuvat samoilla perusvirheillä (verbejä yms ei taivuteta jne.).
Viime lauantaina ryhdistäydyin ja osallistuin ensimmäistä kertaa ENSIC:in oppilaiden tapahtumaan lähtemällä jonkin kerhon mukaan Strasbourgin päiväreissulle. Meitä lähtijöitä oli noin 25, muutama tuttu kuten skotti ja pari kolmannen vuoden opiskelijaa, mutta samalla pääsi myös hieman enempi tutustumaan taas muihinkin opiskelijoihin. Lähtö oli aamusta bussilla koulun edestä ja parin tunnin ajelun jälkeen saavuttiin perille Strasbourgin keskustan liepeille. Päivän aikana ei itselläni ollut aikaa käydä lähempää katsomassa noita EU tönöjä kuten Luxembourgissa ja Brysselissä,
mutta onneksi bussi koukkasi niiden ohi, joten voin ne väittää nähneeni vaikka ei niistä ole kuvia todisteiksi. Heti kun päästiin bussista ulos parkkipaikalla niin vastaan tuli yksi ilmeisesti kaupungille tyypillisistä myyntiväylistä, eli tummaihoinen mies EU-sateenvarjo päässä myymässä selfie-keppiä yms. sälää. Noita näkyi päivän aikana useampi. Strasbourgissa oli tietysti tuohon aikaan joulutorisesonki käynnissä, pieniä ja vähän isompia kojujen kyliä tuntui löytyvän jokaiselta aukiolta kaupungin keskustassa. Ehkä samasta syystä poliisit olivat piirittäneet myös tiettyjä osia keskustasta kansaa turvatakseen näisä poikkeksellisissa oloissa. Yhdellä laukuntarkastuspisteellä yksi poliisi halasikin minua osana tarkastusta. Vierailun alussa kävimme suurimman osan kanssa kaupungin katedraalissa katsomassa esitelmää kirkon mekaanisesta kellosta,
johon oli aikanaan integroitu elämän kiertoa kuvaavia tapahtumia ja viihdyttävästi kiekuva mekaaninen kukko. Täälläkin massiivinen katedraali pääsi hallitsemaan maisemaa kuten Metzissäkin. Tuon jälkeen lähdin skotin ja farmasiatekniikan opiskelijoiden kanssa kiertämään. Kävimme kierroksen alkuun syömässä myös paikallisessa ravintolassa. Tuolla oli onnea sillä heti sisään tullessamme löytyi meille riittävän suuri vapaa pöytä, tuurilla valkkasin parhaan paikallisen oluen ja myös hieman tuurilla ruuat joilla jaksoi kävellä kokopäivän.
Meidän ruokailumme kesti kuitenkin sen verran pitkään ettei keretty enää seuraavaan yhteiseen turistikierrokseen, vaan jäimme kiertämään kaupunkia omalla porukallamme loppuun asti. Itse olin torien ja kauppojen suhteen aika kitsas, ostin vain yhden munkin, mutta anteliaat ranskalaiset kaverit tarjosivat meille ulkkareille ostamiaan pullia ja muita. Yllättäen kaikki reissussa olleet olivat ajallaan k-pisteellä kun piti lähteä takaisin.
Sunnuntaina järjestimme itsenäisyyspäivän kunniaksi itsenäisyyspäivänvastaanottovastaanoton Oonan ja Teemun kämpällä. Minut oli nimitetty olutvastaavaksi, joten aamulla piti kipaista vielä lähikaupan kautta kun ei tarvittavia ostoksia ollut Strasbourgissa kerennyt tehdä. Tällä kertaa piti huvikseen kokeilla tuota ranskalle ominaista pakkauskokoa. Paikalliset kun tykkäävät ilmeisesti viinistä siinä määrin että myyvät myös olutta 0,75 l pulloissa. Viidelle jaettuna jotain juhlistettaessa tuo iso pullo oli ihan kätevä, itselleen noita ei kyllä taida tulla ostettua.
Täällä kun harvemmin suomea kulee niin oli ihan huvittavaa kuunnella tyttöjen tiukkaa analyysia linnanjuhlien puvuista, se kun oltiin saatu Ylen Areenan kautta telkkariin pyörimään. Se kana-asu oli omastakin mielestäni ehkä hiukan yllättävä. Isännät olivat myös leiponeet pipareita ja joulutorttuja, joten tarjoilutkin olivat kuin kotona Suomessa. Kaikenkaikkiaan Ulko-Suomessa vietetty itsenäisyyspäivä oli siis ihan miellyttävä.
Samalla kun me 6.12 ihailimme eliittiämme telkkarista niin ranskalaiset ympärillämme olivat käyneet äänestämässä paikallisvaaleissa. Itse en ihan tarkkaan tiedä vieläkään mistkä kaikesta tuossa äänestetään, ilmeisesti samalla kerralla äänestetään vähemmän näkyvät kunnallispäättäjät että näkyvämmät alueiden johtohahmot. Sen verran olen ymmärätnyt että vaalit ovat kaksikeirroksiset, eli ensi sunnuntaina on uusi äänestys. Jos ensimmäisellä kierroksella mikään ehdokaslista ei saa yli 50 % kannatusta, voivat puolueet viikon aikana säilyttää listansa, yhdistää sen toisen puolueen kanssa tai vetää kokonaan pois. Perusteet tiedän ranskalaisesta polittisesta kentästä, mutta viime sunnuntain tulosta taitaa kuvata hyvin kaverini Facebook:iin laittama linkki. Näissä vaaleissa noita Ranskan aiempia maakuntia oli joitain yhdistelty isommiksi alueiksi, esim. itse asun nyt ACAL:issa (Alsace-Champange-Ardenne-Lorraine). Noilla yhdistelmä alueilla nyt ei taida valtavaa suosiota olla, mutta tuolla sunnuntai-iltana Oona ja Teemu pohtivat josko alkaisivat myymään kotirypäleviiniään shampanjana nyt kun ollaan samalla alueella. Joka tapauksessa, tälle kierroksella nykyisistä 13 Metropoli-Ranskan alueesta tuo nationalsitinen Front National sijoittui ensimmäiseksi. Ennen ensimmäistä kierrosta nuo vaalit eivät ole omasta mielestäni kovin suuresti näkyneet seuraamissani ranskalaisessa mediassa, Le Monde on jotain alueellista juttusarjaa vaikuttanut julkaiseva. Myöskään ehdokasmainokset eivät tulleet kaduille kovin paljoa ennen vaalipäivää. Nyt ensimmäisen kierroksen jälkeen täällä on alkanut kunnon valtaistuinpeli kun konservatiivit eivät suostu antamaan periksi missään, jossain sosialistit vetävät listojaan poist tukeakseen oikeistoa jotta saavat torpattua FN:ää ja täällä sosialistijohtaja ei suostu vetämään listaa pois vaikka puolue niin halusikin jne. Tuo on näkynyt nyt myös mediassa. Ensimmäisen kierroksen tulos myös motivoi katutaiteilijoita enemmän, viikset ilmestyivät katumainoksiin nopeammin kuin ennen ensimmäistä kierrosta. Katsotaan mikä on tulos ensi sunnuntain jälkeen ja onko tuolla sitten vaikutusta omaan elämääni mitenkään.
Eilen foijerilla järjestettiin opiskelijoiden pikkujoulut, itsekkin kerkesin tuolla kääntymään nopeasti. (Rahojaan vastaan) tarjolla oli vään choodia ja erilaisia joulukakkuja ja pipareita. Lisäksi tuolla koulun lahjakkaammat laulajat tulkitsivat joululauluja. Yllättäen koko ennen laulamista oli kuitenkin lyhyt intro säkkipilleillä, en sitten tiedä kuuluuko tuo normaaliin. Porukkaa oli huoneeseen pakkautunut aika paljon. Lisäksi henkilökuntaa koulun johtajasta alkaen oli löytänyt paikalle.
Sitten takaisin koulun puolelle.
Viime viikon keskiviikkona biojalostamoissa oli toiselta koululta vieraileva luennoitsija pitämässä biojalostamoiden luentoa. Tämä ukko oli kuitenkin selkeästi keskivertoa progressiivisempi kun ei käytä enään mitään paperia ja kaikki harkat yms tehdään netissä. Niinpä myös yksinkertaistetusti harjoittelimme biojalostamon taselaskuja excelillä ja lopuksi luentojen oppi testattiin moodle-testillä. Ilmeisesti täällä tuo ei ole yhtä paljon käytetty väline kuin LUT:issa, kun 5 sekuntia ennen koeajan loppumista muusta luokasta kuului kollektiivinen hampaiden kiristys ja koeajan umpeuduttua yhtäaikainen huokaus, ilmeisesti suurin osa ei ehtinyt ihan jokaiseen kysymykseen vastaamaan.
Jostain syystä täällä ei vaihtareita voida lisätä eri vuosikurssien sähköpostilistoille (koko koulun listalla kyllä olen). Yritin itsekin asiaa hoitaa ja laittaa kv-sihteereitä asialle, mutta ne marche pas.. Ei tuosta isompaa käytännön haittaa ole ollut, välillä joutuu jälkikäteen kyselemään muilta jotain saapuneita sähköposteja kurssien informaatoiden vuoksi. Tänne tullessa kannattaa siis tiedostaa tuo haaste ja käskeä luokkakavereita välittämään noita vuosikurssilistan viestejä.
Yksi käytännön haitta tuosta tietosulusta tuli tällä viikolla kun alkoi tuo management et économique talousintensiivikurssilla. Tiesin sinänsä että tuo on tällä viikolla on kun lukkarissa näkyi viikon mittainen aukko. Itseä kuitenkin ärsytti että en saanut sähköpostilla vastausta tuosta kurssista kun siitä yritin jo paria viikkoa ennen kysellä. Lisäksi tuo varsinainen infoviesti tuli viime torstaina, ja se tietysti meni tuonne kurssilistalle. Sen verran pakko myöntää että tietysti varmasti olisin saanut nuo tiedot juuri ennen kurssin alkua kaivettua kavereilta. Olin kuitenkin jo vähän ennakkoon päättänyt jättää kurssin väliin, mutta en kuitenkaan saanut aikaiseksi ilmoittaa tuosta opintoasioista vastaaville. Niinpä maanataina kurssin alkaessa päätin mieluummin jäädä kämpille ja tehdä jotain kaikkien muiden käynnissä olevien kurssien eteen. Bad boys kaverit (jotka tuolla kurssilla samaan aikaan) olivat kuitenkin sitä mieltä että pitää tulla hoitamaan kurssi loppuun. Niinpä päätin tiistaina käydä katsomassa tuota kurssia kun kaverit laittoivat aikataulut. Kurssi järjestettiin tuolla vähän matkan päässä olevalla tutalaisten (?) koululla, käytännössä näyttäisi koko viikon menevän aamusta iltaan.
Kurssi sinänsä on ihan hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Viikon aikana on sekä luentoja ja välissä harkkoja, joissa viikon aikana on tarkoitus ohjata kuvitteellista yritystä eri muuttujat laskemalla ja määrittelemällä. Eli vähän kuin tutalaisten yrityspeli. Koska kuitenkin eka päivä oli jäänyt jo välistä ja kurssin tahti ainakin harkoissa oli aika hektinen, en saanut kunnon otetta kurssin olennaisista asioista, vaikka vähän aloin päästä jyvälle. Lisäksi tuo stevejobsmäinen maikka meidän luokassa ei tuosta maanantaina poissaolosta ollut innostunut, eikä Jobs itseänikään inspiroinut yrittämään kovempaa.
Niinpä tulin siihe lopputulokseen että kurssin suorittaminen siellä pelkästään istumimalla ja ryhmän työllä kurssista läpi pääsemällä ei oikein tuntunut hyödylliseltä, joten ilmoitin että jätän tuon kesken. Harmi sinänsä että omassa työryhmässäni oleville jätkille tulee enemmän hommaa tuon yrityksen johtamisessa. Mutta toisaalta mieluummin hoidan neljä projektia parhaani mukaan ja skippaan yhden kuin teen viittä vasemmalla kädellä.
Nyt alkaa pikkuhiljaa myös tuo syyslukukauden innovaatioprojekti saapua päätökseensä. Viime viikolla piti saada viimeiset mitoitukset tehtyä, jotta keskiviikkon palautusrajaa varten ehditään koota, muokata ja tarkistaa tarvittavasti. Tällä viikolla kun en kuitenkaan nähnyt muutoksia meidän projekti-drivessä enkä tietoa edistyksestä FB-ryhmässä, aloin hieman huolestuneena kyselemään, josko managementin skippaamisesta vapautuneella ajalla pystyisin jossain vielä taitojeni puitteissa auttamaan. Lopulta sain hommaksi hoitaa välipalautuksen tapaan tuota englannin kieliasun korjaamista. Tuo eri ihmisten tekstien kasaamisen jälkeinen tekstin yhteinäiseksi muokkaaminen ja asiavirheiden korjaaminen oli kuitenkin päässyt kaatumaan turhan pahasti tuolle meidän johtajalle, joten alkuun pääsin olemaan henkisenä olkapäänä ennen kuin itse sain tekstin käsiteltäväksi. Varsinaisesti englannin kielessä ei valtavia virheitä, enemmän tuossa olisi oikeasti minullakin ollut työsarkaa yhtenäisen ulkoasun, lähdeviitteiden ja muiden vastaavien korjailussa. Vaikka omalla suomalaisella koulutustasolla tuntuu olevan hieman muita alempana (koska tietysti olen opiskellut vuoden vähemmän kuin muut), niin aikakin kandin kirjoittaminen yms tuntuu valmistavan suomalaiset tekemään siistimpää jälkeä viitteiden yms raporttien teknisten elementtien suhteen… Koska aikaa ei lopussa kuitenkaan ollut äärettömästi, jouduttiin laittamaan rapsaa eteenpäin hieman vajaavana tai keskeneräisenä, esimerkiksi palautuksen jälkeen havahduttiin siihen että meiltä puuttui sellaiset olennaiset osat kuin johdanto, johtopäätökset jne. Lisäksi tuota raporttia palauttaessa kävi tietysti niin kuin elokuvissa: Kun puolta tuntia ennen määräaikaa aloin lähettämään tuota valmista versiota meidän ryhmän johtajalle, jotta hän yhteyshenkilönä laittaa sen maikalle ja insinöörituutorille, alkoi residenssin nettiyhteydet pätkiä niin että viestejä sai kirjoitettua, mutta mitään tiedostoja ei saanut ladattua eteenpäin. Varmaan viimeisellä minuutilla taisin saada kikkailtua tuon tarvittavan tiedoston useamman laitteen kautta eteenpäin, joten varsinaiseen palautukseen taisi tulla harmillisesti pieni viive, mutta koska palautus hoidettiin sähköpostilla niin tuskin tuosta vene kaatuu. Heti määräajan jälkeen ihan vaan vittuillakseen netti alkoi taas toimimaan normaalisti, tuolle voi halutessaan nauraa tai itkeä.
Ensi viikolla pitäisi vetää syksyn opiskelut pakettiin; kolme koetta ja kolme projekti esitelmää (+ yksi projektityö sans esitelmä).
Loppuun vielä sekalaista kuvagalleriaa. Vaikka talvi ei tule nii joulukuusten perusteella joulu tulee.
À plus.
