Avainsana-arkisto: Greetings

Osa 27: ”Kaihon siivin saan…

… lenttää halki kaukomaan, minne sydän halajaa, ainapalaamaan.

Eessä myrkytuulien, eessä elon taistojen…”

Siinä sopiva ote Ensiferumin ”Neito Pohjolan”-kappaleesta kuvaamaan lopun alkua, voitte tarkistaa tarkemmat sanat itse.

Summary: First time participation in Erasmus in Schools and in Random Dinner. Also last ESN-organised party that I attended. EURO2016 started, and that occupied most of my evenings after that, wathing the matches at friends places in my residence. Last trip to see Central France (Dijon, Orléans and Tours) and once again returning to Paris to see some friends there. Last club bière, pizzamobile, friend’s master’s presentation and completing student restaurant tour. Ending services, cleaning up and going back to Finland. Some last notes (allergy, work laws, man on man greetings and studying was worth it, now I am a Batchelor of Science!)

[24.6.2016] Nyt kun alan kirjoittamaan tätä viimeistä normaalia artikkelin pätkää, istun ensin Nancyn juna-asemalla, sitten junassa Pariisiin, Orlyn lentokentällä ja loppuun tämä onkin näpytelty suurimmaksi osin kotimaassa…

[6.8.2016] …ja tässähän kävi sitten niin että kun tulin Suomeen niin saksalainen surffarikaverini tuli käymään porukoillani. Vierailusta ja sukuloinnista selvittyäni piti siirtyä Lappeenrantaan ja sieltä Taavettiin pyörittämään meidän CISV paikallisyhdistyksemme Village-leiriä. Niinpä tässä on pitänyt kiirettä ja palautumista niin että vika rapsa tulee 1,5 kk myöhässä. Toivottavasti aika Ranskassa ei ole vielä kokonaan unohtunut ja les jutut ovat vielä linjassa.

[24.6.2016] Vaikka tämä on viimeinen raportti Ranskasta, löytyy täältä jälleen kaikenlaisia standardoituja tapahtumia, joihin osallistuin viimeisinä viikkoinani ensimmäistä kertaa.

Time to go teaching, Erasmus in Schools is here!
Time to go teaching, Erasmus in Schools is here!
About Bulgaria
About Bulgaria

Torstaina 9.6 tuli osallistuttua ESN:nän Erasmus in Schools:iin eräällä Laxousta löytyvällä koululla. Minun lisäkseni meitä oli yksi italiaana ja yksi tyttö Bulgariasta ja pari esnläistä saattamassa ja pyörittämässä tuota hommaa. Oppilaat olivat arviolta 11 – 12-vuotaita, kukaan ei tainnut ymmärtää kun yritin noiden ikää kysellä. Tarkoituksena meillä oli esitellä maitamme, alkuun ilman maan nimen tai muiden ”suoraan” paljastavien tietojen antamista ja kun nuo arvasivat niin antaa sitten vielä tarkempia tietoja. Meikälle tuli kaikenlaisia kansalaisia arvauksista, kauimmillani pääsin argentiinalaiseksi, heh. Lisäksi iäkseni osa lapsista arvioi kaikkea väliltä 18 – 40 ja teekkarilakin takia minua pidettiin merimiehenä. Yleensä tuon

And about Itaaaalia
And about Itaaaalia

Suomen löytämisessä meni hetken aikaa, pois lukien ensimmäinen ryhmä kun olin jättänyt Suomen lipun näkyviin (joskin toiset eivät keksineet edes tuon jälkeen). Lisäksi tarkoitus oli opettaa myös hieman kieltä ja laulattaa, onneksi Jaakko Kullan sävel on universaali. Itse en hirvittävän tarkasti ollut suunnitellut noita omia sessioitani, joten välillä tuli aika hatusta vedettyä juttuja mitä kertoa. Mutta eipä toistaalta lapsiparoillakaan oikein aina tahtonut keskittyminen riittää lyhyitä pätkiä pidemmälle, vaikka tämmöinen outo mörkö oli käymässä. Ei sen puoleen, kiva oli pitkästä aikaa olla lasten kanssa tekemisissä, joskin vahvistui myös tunne että elän tämän elämän ihan tyytyväisenä ilman omia jälkeläisiä. Ei myöskään käynyt kateeksi opettajia tai oppilaita kun joutuvat vielä kesällä koulussaan istumaan.

According to the pupils this guy is 40 years old Argentinian marine.
According to the pupils this guy is 40 years old Argentinian marine.
Last of the food porn au français.
Last of the food porn au français.

Torstai-iltana tuli osallistuttua myös ensimmäistä kertaa ESN:nän organisoimalle Random Dinnerille. Nuissa ajatuksena on että pari aktiivia kokkailee ruuat jommankumman kämpillä, ja paikalle kutsutut vaihtarit tuovat juomat. Itse olin syömässä tuon kiinalaisen aktiivin luona, vaihtareista meillä oli sattumalta taas Justice League kasassa ja lisäksi syömässä oli vielä muutama muukin.

Food done, time to finish all the bottles.
Food done, time to finish all the bottles.

Menuuseen kuului salaatti, uunissa valmistettu bataatti ja jälkkäriksi oli ihan riittävän hyvin onnistunutta suklaamoussea, vaikka tuo ranskalainen aktiivi ei tuotokseensa ollut tyytyväinen. Lisäksi kaikki (myös aktiivit) olivat kantaneet tuonne reippaasti juotavaa, joten kaiken jälkeen oli aika ihme ettemme kaikki olleet tuhannen päissämme kun oli epäjärjestyksessä maistettu bisseä, viiniä ja väkevämpiä. Illallisen jälkeen valuimme vielä Kaffe 915:lle, jossa piti olla ESN kauden päätöskemut. Varsinaisesti tuolla ei juurikaan vaihtareita tai aktiiveja ollut, mutta onneksi tavallista kansaa oli kuitenkin riittävästi korvaamassa tyhjiötä. Heh, koska veressä oli valmiiksi jo tarpeeksi alkoholia, tuli meikäkin suoraan tanssilattialle ilman että aktiivit joutuivat pakottamaan kuten normaalisti.

Last crazy party for farewell.
Last crazy party for farewell.

Ilmeisesti ajoittain seksiä tihkuvat liikkeni herättivät myös hilpeyttä aktiiveissa. Heh, koska itse en uskalla alkaa tuntemattomia tyttöjä vikittelemään ranskaksi, päätin ujona koittaa enemminkin esiintyä jantterina jolla on valtaa, jos se vaikka jotain lämmittäisi. Niinpä yritin omalla sijoittumisellani manipuloida meidän tanssirinkimme valtaamaan lattian keskeisemmän osan (vaikka noilla kohdin oli jo ihmisiä), ja yllättävästi muut tuntuivat seuraavan perässä. Heh, tuolla ei kuitenkaan ollut juurikaan tunnuttu tuohon mun perimmäiseen tarkoitukseen ollut vaikutusta. Paremmin näytti toimivan paikalla olleiden latinokavereiden aktiivisimpi ote toimivan. No ei voi minkään jos päättää itse nössöillä.

Allez les Bleus! Euro 2016 grand opening match.
Allez les Bleus! Euro 2016 grand opening match.

10.6 kilahti käyntiin tässä maassa noi EURO2016-kisat. Kuten aina aikaisemminkin isojen kisojen alla, on (suomalaisten) poikien kanssa laitettu vedo pystyyn siitä kuka voittaa ja kuka kustantaa oluet kenellekin. Ehkä hieman ranskalaisia mielistelläkseni veikkasin Ranskaa voittajaksi tänä vuonna. Ekaa peliä ihmeteltiin tuon nigerialaisen kamun kämpillä (kun ei vielä tiedetty paremmasta). Ihan ei Ranska vielä ekan pelin (tai muiden lohko pelienkään) jälkeen mua vakuuttanut vetoni vahvuudesta, toivottavasti skarppaavat jatkopeleissä. Nuo jalkapalloa enemmän seuraavat paikalliset kaverinikaan eivät juuri Ranskaan usko, ja yllättävän vähän on ihan ranskalaisissakin ollut pelien suhteen kiihkoa, vaikka on kotikisat.

futis5Lauantaina oli taas ihan oikean elämän futispelien aika tuolla Vandoeuvren tekonurmella. Tuossa tietysti oppi taas sen että älä ikinä oleta mitään, vaan varmista triviaalitkin asiat. Itse kun olin olettanut että nigerialainen kaverini olisi ottanut pallon mukaan (kuten viimeksi), mutta hän oletti että vietnamilainen koulukaverimme olisi sen tuonut. No, ei ollut palloa kellään, joten vietnamilainen ottaa toisen vietnamilaisen avaimet ja käy jonkin pallon hakemassa tämän kämpiltä, samalla kun muut varromme Nancyn sateissa. Tällä kertaa aasialaisilla oli meihin muihin verrattuna sen verran vahva edustus, että pelaamamme matsikin oli Vietnam vs muu maailma. Viime kerralla olin keskittynyt miehen pelaamiseen kun tuo nigerialainen kaverini oli eri joukkueessa, joten tällä kertaa meni hieman aikaa yhteyisen pelisävelen löytämiseen kun pelattiin samassa jengissä, mutta kyllä se sieltä löytyi. Pelailut jäivät tällä kertaa kuitenkin lyhkäisemmiksi kun sade ajoi meidät porsaat kotiin. Kotimatkalla tuli vielä pysähdyttä tuon vietnamilaisen koulukaverin kämpille sadetta pitämään ja kuuntelemaan tämän suunnitelmia tohtoriputkesta ja aikanaan kotimaahan palaamisesta. Nancyssä toisaalta sateen loppumisen odotteluun saattaa mennä koko päivä, joten päätin lähteä etuajassa, vaikka se tarkoitti uudelleen kastumista.

How many spectators you can fit to CROUS room?
How many spectators you can fit to CROUS room?
Intense matches make even Albanians show emotion.
Intense matches make even Albanians show emotion.

Lauantai-iltapäivästä menimme sitten Boudonvillen B-talossa asuneen togolaisen pojan kämpille katsomaan noita päivän futismatseja, hänellä kun oli ihan kunnon telkkari. Onneksi noi muut pahat pojat tunsivat kisakatsomoisäntämme jo ennestään, joten meikäläinenkin oli heidän mukanaan tervetullut. Oikeastaan tuosta eteenpäin kaikki matsit tuli käytyä katsottumassa samassa kämpässä. Tuolla kävi pelejä seuraamassa myös muita saman käytävän asukkaita, joten samalla kun pelejä katsoi niin tutustui eri Afrikan maista kotoisin olevaan porukkaan ja muutamaan ranskikseenkin. Parhaimmillaan meitä oli 10 henkilöä sulloutuneena 9 m^2 huoneeseen seuraamaan kriittisimpiä matseja, esimerkiksi silloin kun Les Bleus oli kentällä.

Two simultaneous matches are not a problem.
Two simultaneous matches are not a problem.

Afrikkalaisten kanssa naureskelimmekin hieman Ranskan joukkueelle, kun se paria valkoista ranskalaista luukuunottamatta vaikutti aika muukalaislegioonalta. Toisaalta imperiumeilla on varaa mistä valita. Myös Albanian matseja seuratessa oli tiivis tunnelma kun mr. Black tuijotti ruutua tiivisti. Itsekin olin laittanut omissa vedoissani Albaniaa jatkoon, mutta harmiksemme joukkueen hyvästä kamppailusta huolimatta menestystä ei tällä kertaa tullut. Vielä kun jonain päivänä Suomikin pääsisi noihin kisoihin pelaamaan.

If that was not enough football, guys had FIFA matches between EURO match breaks..
If that was not enough football, guys had FIFA matches between EURO match breaks..

Turnauksen edetessä alettiin pelejä pelaamaan kahta samaan aikaan. Tämä ei kuitenkaan meitä hidastanut, vaan pojat virittelivät pieneen huoneeseen aina toisenkin ruudun josta päästiin seuraamaan molempia matseja samaan aikanaan, eletäänhän nyt kuitenkin jo vuotta 2016. Nuo Euro2016 kisat ja pienessä kämpässä porukalla seuraaminen jättivät vaihdon loppuvaiheesta ihan hyvän fiiliksen. Suomeen palatessa pelien seuraaminen jäi muiden kiireiden takia hieman vähemmälle. Onneksi ranskalaiset paransivat pelaamistaan turnauksen edetessä, mikä teki minusta tyytyväisen olut salkun omistajan kavereideni kustannuksella. Valitettavasti vauhti ei riittänyt ihan finaalin loppuun asti. Pitääpä jossain vaiheessa selvitellä millä mielillä ranskalaiset ovat kotihopeastaan.

Apparently famous bear statue, but didn't have more time to look into it.
Apparently famous bear statue, but didn’t have more time to look into it.

16.6 lähdin vielä viimeisen kerran tien päälle. Tarkoituksena tällä reissulla oli käydä kartoittamassa Keski-Ranskan kaupunkeja, kuten Dijon, Orléans ja Tours. Aamusta oli Juna Nancystä Dijoniin, josta fiksujen vaihtoehtojen vähyyden vuoksi oli Blablacar kyyti jo aamupäivästä Orléansiin.

Plaza of the city hall was pretty, but sadly had no more time there.
Plaza of the city hall was pretty, but sadly had no more time there.

Yllättäen Dijonin juna pysähtyi kuitenkin jonkin vian vuoksi puoleksi tunniksi keskelle pöpelikköä, ja hieman alkoi siinä kohtaa pelottaa että jos tässä seisotaan pidempään niin tämä koko reissu menee heti päin…, sen verran tieukkaan kun oli kulkeminen ketjutettu. Onneksi juna kuitenkin pääsi lopulta perille Dijoniin, joskin nyt ensimmäisessä suunnitelmassa ollut kokonainen päivä kaupungissa oli lopulta kutistunut puoleen tuntiin. Piti siis juosta kaupunki siinä ajassa pääpiirteittäin. Vaikka tuollaisella rynnistyksellä ei juuri aikaa jäänyt tarkempaan ihailuun, onnistui Dijon karkottamaan aiemman nihkeän asenteeni tuota kaupunkia kohtaan. Tietysti jäi harmittamaan että tuolla ei ollut aikaa kiertää paikkoja rauhassa.

Jeanne d'Arc in the Orleasn town hall square.
Jeanne d’Arc in the Orleasn town hall square.

Kun pääsin takaisin kaupungin juna-asemalle, oli kyytini jo tullut paikalle. Kuskina oli tällä kertaa eläkkeensä alussa oleva gubbe, ja muuten autoon oli pakkautunut sekalainen joukko eri alojen insinöörejä. Yksi poika oli joutunut siirtymään kimppakyytien käyttäjäksi painettuaan aamuyöstä tyhjällä motarilla paria sataa firman autolla poliisien tutkaan, oli kuulemma juuri välttänyt linnassa istumisen. Nancyssä kemiantekniikkaa, joskin IUT:ssä, opiskellut meis taas kertoi kuinka työlakien muutoksiin vastustuksena järjestetyt jalostamojen lakot olivat ajaneet alas myös heidän jalostamoonsa suoralla putkella liitetyn muovitehtaansa. Oli mielenkiintoista nähdä miten eri asioilla on keskinäisiä vaikutuksia. Matka sujui kestosta huolimaataa nopeasti juubaillen ja torkkuen sen minkä pystyi. Kuskimme jätti minut Orléansissa motariliittymällä,

They had some celebration for her.
They had some celebration for her.

sillä hän oli jatkamassa matkaa vielä eteenpäin. Onneksi kyydistä jäi samassa paikkaa myös mukana ollut kaupungista kotoisin ollut tyttö. Pääsin sitten hänen mutsinsa kyydillä näppärästi keskustaan, joten en joutunut alkamaan miettimään tämän kaupungin ratikkalinjojen toimintaa.

Orléansissa olin järjestänyt majoittumiseni couchsurfingin kautta yhdelle paria vuotta vanhemmalle naiselle. Emäntä oli kuitenkin vielä iltapäivästä töissä, joten minulla oli aikaa kierrellä kaupungin läpi rinkka selässä.

La Loire et la cathedrale
La Loire et la cathedrale
My generous hosts of this trip.
My generous hosts of this trip.

Satuimpa törmäämään yhteen sarjakuva yms kauppaan, josta lähti mukaan Jean d’Arcista kertova sarjakuva mukaan. Tuossa kun tuntui kaupungin puolesta olevan synergiaa, sillä Orléans oli keskeinen kaupunki naisen tarinassa, ja voipa ainakin nyt sanoa olleensa Ranskassa kun omistaa yhden BD:n. Viimeaikaiset kovat sateet näkyivät joen normaalia korkeampana pintana, joskaan vielä ei oltu samanlaisissa ilmestyskirjamaisissa ennätyslukemissa, joita oli siltojen raknteisiin merkattu ylös. Loirea ja kaupunkia tarpeeksi ihmeteltyäni menin lopuksi aikaa sadetta piiloon juna-asemalle, josta emännöitsijä kävi minut aikanaan noukkimassa. Kämppä oli muutaman kilometrin päässä ja siellä viihtyi myös hyvin emännän kissojen ja kollin kanssa.

Pretty parks (Orléans)
Pretty parks (Orléans)
The day Tours starts with heavy rain and gubbes hide under trees.
The day Tours starts with heavy rain and gubbes keep shelter under trees.

Koska Orléansissa ei ole juurikaan päivää enempää nähtävää, oli tarkoitus suunnata seuraavana päivänä kauemmas jonkinlaisia linnoja etsimään. Bretagnessa harrastettu pyörällä seikkailu ei kuitenkaan onnistunut sopivan pyörän puutteessa, ja kaikki linnat olisivat kuulemma muutenkin olleet liian kaukana. Niinpä päätin lähteä (Isilinesin) aamubussilla käymään Toursissa ja palata sieltä sitten iltapäivästä takaisin. Kun mainitsin bussiyhtiön nimen, niin arvasitte jo seuraavana mitä oli seuraavana,

More pretty parks, now tieh lakes (Tours).
More pretty parks, now tieh lakes (Tours).

eli reilun puolen tunnin vartomin pysäkillä myöhässä olevan bussin takia. Ja silti jotenkin oltiin taas ajallaan päätepisteessä. Pääpiirteittäin Tours vaikutti aika samanlaiselta kuin Orléans, mutta oli niitä erojakin. Kaupungin eteläpuolelta kulki jokin pienempi virtaus, joka lännempänä yhdistyi Loireen, ja tämän varteen oli tehty hyvin viihtyisän oloisia puistoja, sen puoleen paikka vaikutti viihtyisämmältä. Toursista löytyi myös jokin pieni linna, jota kävin vilkaisemassa. Tuo ei kuitenkaan henkeä salvannut,

Rain is gone and all is back to normal.
Rain is gone and all is back to normal.

vaikuttavampia linnoja varten pitäisi ilmeisesti lähteä autolla seikkailemaan ympäri maakuntaa. Melkein heti perille päästyäni rankka sadekuuro kasteli minut taas niin että kaupunkikkäppäilyä pääsi suorittamaan märissä vaatteissa. Kerkesin onneksi kuivahtaa ennen bussille paluuta. Toursin heräteostoksena mukaan lähti viinipullojen päälle aseteltava ritari, oli pakko ostaa. Ja jos aamulla joutui odottamaan bussia pitkään, niin iltapäivällä sitä uskoa vasta systeemiin koeteltiinkin,

Mandatory Loire Valley castle.
Mandatory Loire Valley castle.

kun ilmeisesti liikenneonnettomuuksien takia paluukyyti saapui lopulta 1,5h myöhässä. Hetken aikaa meni taas ennen kuin lämpenin mielenkiintoisiin kanssa odottajiini tutustumaan, kuten yleensä on järkevää kun näitä busseja joutuu odottelemaan. Tällä kertaa liikkeellä oli punkahtava ruumishuoneella työskentelevä nainen (jolla oli iso kulho jotain vihannesmehua), taiteilijatyttö (jolla ei ollut edes lippua välttämättä kyseiseen bussiin netissä olleiden ongelmien takia) sekä sitten pari mainstreamimpaa keski-ikäistä rouvaa. Lopulta bussi kuitenkin saapui ja pääsimme kaikki sen kyydissä onnellisesti perille.

1,5 h wait for the bus tests some nerves.
1,5 h wait for the bus tests some nerves.
My hostesses cats are ready for the dinner too.
My hostesses cats are ready for the dinner too.

Kun tuolta selvisin lopulta taas emännän kämpille, oli aika saada taas tuo pakollinen hämmentävä couchsurffing-episodi. En tiedä mitä tuossa päivän aikana oli tapahtunut, mutta tuo minua majoittanut nainen ja hänen poikaystävänsä olivat koko illan passiivis-agressiivisesti toistensa silmillä. Tämä siitäkin huolimatta että heidän kavereitaan tuli illalla vierailulle. Tuo kinaaminen muuttui välillä aktiiviseksi taisteluksi, kun rouva kaivoi pöydän alta pehmoluoteja ampuvan aseen ja alkoi sillä poikaparkaa ampumaan, mikä sitten eskaloitui lyhyeksi painimiseksi. Tämän jälkeen vaihdettiin kommentteja ”sä purit mua käteen” ”no mutta mua sattui tässä sydämmeen”. Itse seurasin tätä kaikkea hyvinkin hämilläni. Jos nyt on pakko tehdä jotain johtopäätöksiä ja tarpeettomia yleistyksiä, niin ranskalaiset eivät vaikuta juurikaan arastelevan vieraidensa edessä.

Taking it easy in Paris.
Taking it easy in Paris.
Paris is plein of parks
Paris is plein of parks…

18. päivä oli taas aika vaihtaa maisemaa ja palata jälleen kerran Pariisiin. Tällä kertaa en ollut turistina, vaan tarkoitus oli nähdä kavereita ja puhua heidän kanssaan hieman asiaakin. Koska bussi lähti vasta seuraavana iltapäivänä, piti hieman aikaa käyttää myös turistoimiseen. Tuossa kohtaa miettii taas että mitä nähtävää sieltä Pariisista enää oikein löytyisi, mutta kyllä sitä vaan näköjään uusia kauniita tai isoja puistoja tulee vaan vastaan kun johonkin suuntaan vaan lähtee kävelemään.

...and some of them have big lakes.
…and some of them have big lakes.

Kaupungilla näkyi myös paljon kaikenlaisia hölkkäilijöitä, käynnissä oli kuulemma jokin suuri hyväntekeväisyysjuoksutapahtuma. Omana (riski)urheiluna kokeilin mennä tien yli kävelle Riemukaarelle, kun en löytänyt varsinaisia alikulkuja sinne. Tuli myös hengailtua Sacre Coeurilla jälleen, tällä kertaa mukana oli tuo intialainen kaverini, joka vaati että minun opintotukeni kustantavat meille pussikaljat kaupustelijoilta, koska muualla maailmassa ei saa rahaa pelkästä olemassa olostaan. Aikanaan siirryin sitten paluumatkalle, tällä kertaa bussiyhtiönä Eurolines. Hommat toimivat ajallaan, mutta vaativat byrokraattista kikkailua, mutta selvittiinpähän ainakin tällä kertaa matkasta ilman lisämutkia jne.

Wiew down Champs d'Elysée after jaywalking to Arc de Triomphe.
Wiew down Champs d’Elysée after jaywalking to the Arc de Triomphe.
Free beer for existing and life is good.
Free beer for existing and life is good.
Saw this guy doing his job.
Saw this guy doing his job.

 

 

 

 

 

 

 

A doctor and a teekkari
A doctor and a teekkari

Vikan viikon tiistailla kerkesi olla vielä kertaalleen yksi club bière ilmeisesti ekan vuoden ja pharma-puolen opiskelijoiden uurastuksen päättymisen kunniaksi. Tarjolla oli jopa hattaraa. Normaaliin tapaan siellä tuli paikalla olleiden kolmosvuoden kavereiden kanssa pääpiirteittäin hengattua. Lisäksi tuli puhuttua muutamien paikalla olleiden kakkosten kanssa, ja löytyi tuolta jopa uutuudenkarhea tekniikan tohtorikin. Hieman jälkikäteen jäi harmittamaan ettei vuoden aikana kerennyt ensimmäisen vuoden opiskelijohin tutustumaan, toivottavasti te hyvät lukijani teette tässä suhteessa paremmin kuin minä.

CROUS pizzamobile, they have eveything...
CROUS pizzamobile at my residence, they have eveything…

Näppärästi samalle illalle Boudonvillen pihaan oli parkkeerattuna CROUS:in pizzamobiili, jota sitten tuli kavereiden kanssa testattua ennen illan futismatsin katsomista. Tuo oli ihan näppärä kun hinta oli matalahko, tarjolla olleet pizzat ihan hyviä ja maksunkin pystyi hoitamaan noudonyhteydessä kortilla tai käteisellä (olisi varmaan opiskelijakorttikin kelvannut maksamiseen). Vaikka club bièressä ei ihan kovinta tinaamista tullut vielä harrastettua, niin sen ja syömisen yhdistäminen oli sellainen kombinaatio joka vei voimat jalkapallon katsomisesta. Matsin ekan puoliajan aikana naureskeltiin katsomoisännän kanssa kun nigerialainen alkoi kuorsaamaan. Matsi tuntui olevan ohi hujauksessa, joten jälkikäteen sain kuulla että olin itsekin sammunut tokan puoliajan aikana ja sitten herännyt tokkurasta pelin jälkispekulointeihin, näin…

Mission accomplished and all the CROUS restaurants in Nancy visited!
Mission accomplished and all the CROUS restaurants in Nancy visited!

Seuraavana päivänä tuli riipaistua ja poljettua lääkiskampukselle asti katsastamaan viimeinen Nancyn opiskelijaravintoloista. Koko alue oli täynnä melko identtisiä valkoisia rakennuksia, joten hetki meni ennen kuin löysin oikeaan paikkaan sisään. Tuossa kyseisessä CROUS:in ravintolassa taisi olla salaatin suhteen hieman valinnan varaa, mutta muuten paikka vaikutti aikalailla samalta kuin muutkin. Joten jos et ole kampuksen opiskelija tai lääkäreiden perässä oleva humanisti, kuten paikalliset ranskanamaikat tarinoitaan kertovat, on varmasti helpompi syödä keskustassa. Paikan käyttöasteen mukaan näytti ettei lääkiksessä turhia kesälomailla, vaikka tuolla ei ollut täyttä niin ei tuolla myöskään yksin ollut syömässä.

Let's get this presentation going
Let’s get this presentation going

Seikkalinui jälkeen polkaisin vielä takaisin koululle, sillä siellä oli iltapäivästä tuon albanialaisen kaverini tutkimusprojektin loppuesitelmä. Olin tietysti kaverilta suurin piirtein kuullut siitä mitä hän oli työssään tehnyt, mutta nyt pääsin omin silmin  seuraamaan myös saavutettuja tuloksia. Paikalla oli muutaman muun kaverin lisäksi sekä koulun henkilökuntaa että koulun ulkopuolisia arvostelijaraadin jäseniä.

This is how you do it
This is how you do it

Kaverini oli saanut luvan vetää esityksensä englanniksi, ja esityksen puolesta se menikin häneltä ihan hyvin. Arvostelu kaverini saavutksista oli vireeltään positiivista, mutta aika paljon piruparalle annettiin palautetta siitä että työn tulokset olivat enemmän mekaanista tulosten esittämistä ja insinööritason jatkokysymykset ja niiden vastausten hakeminen olivat jääneet pois. Tämä tietysti laski numeroa, mikä taas harmitti kaveriani, mutta toisaalta hän oli myös selkeästi tyytyväinen kun tuo tutkimusprojekti oli vihdoin kansissa. Seuraavana päivänä olisi pitänyt mennä seuraamaan tuon nigerialaisen kmun vastaavaa esitystä, mutta harmillisesti se siirrettiinkin lyhyellä varoitusajalla aikasemmin aamulle, jolloin itse en sitä kerennyt seuraamaan.

and den glider in!
and den glider in!

Vikat päivät menivätkin kaikenlaisissa sulkemisissa, kun CAF:ille kävi ilmoittamassa että opiskelut täällä loppuvat, koululle palautti lutikan (ja antoi kiitokset kv-tädeille kaikesta avusta), pankkiin kävi viemässä kirjallisen ilmoituksen tilin sulkemista (pakollinen toimenpide) ja laittoi kirjeen postiin puhelinliittymän sulkemisesta. Vaikka tuo Free:n peruspuhelinliittymä ilman nettiä oli todella edullinen ja sen sai tilattua näppärästi, tuntui kirjeen lähettäminen Pariisiin tuon sulkemista varten nykymaailmassa turhan hankalalta, mutta ilmeisesti tuohon ei muuta vaihtoehtoa ollut. Vähän kuitenkin vielä epäilyttää että näinköhän tuo tieto meni sinne kunnolla perille. Niinpä voin suositella aloittamaan nämä erillaiset palveluiden sulkemiset jo reilusti ennen lähtöä ja ilmoittamaan niihin ne lopetuspäivät, niin että tarvittaessa jää aikaa vielä siivota sotkut jos joku tyrii jotain.

Time to move onto next adventures for each of us.
Time to move onto next adventures for each of us.

Torstaina tuli vielä autettua tuota yläkerran espanjalaista kaveria, kun hänellä koitti lopputarkastus ja lähtöpäivä. Alkuun säilöttiin hänen laukkunsa minun kämpille, ja kun siivoojilta oli tullut puhtaat paperit tarkistuksessa, niin kiikutettiin hänen kamppeensa bussipysäkille, jossa sitten sanottiin niin tunteelliset jäähyväiset kuin nuoret miehet ovat kykeneviä.

Viimeinen ilta meni minultakin oikeastaan siivoiluun ja pakkaamiseen. Onneksi Teemu ja Oona kerkesivät tulla tuossa auttaviksi käsiksi, mikä nopeutti tuota hommaa huomattavasti, tästä olen heille kyllä kiitollinen. Lisäksi sain heille kaupiteltua  omaisuuttani, jota en voinut ottaa mukaan Suomeen, mutta ei myöskään viitsinyt heittää lokeille. Lisäksi Pussywagon löysi näppärästi uuden omistajan kun yksi ESN-aktiiveista kävi hakemassa sen itselleen. Pelkästään opiskeluihin liittyvää irrallista paperia oli vuoden aikana kertynyt useamman kilon edestä, joten skannailin noita kamera kuumana, jotten joutunut mitään ylimääräistä kantamaan takaisin Suomeen.

Luckily you can count on your fellow Finns when something needs to be done.
Luckily you can count on your fellow Finns when something needs to be done.

Seuraavana aamuna residenssin siivooja tädit kävivät tekemässä minulle loppu tarkistuksen. Kaikkea en ollut saanut kunnolla puhtaaksi (osin vastenmieliseksi kokemani maksullisen pesukoneen takia), joten siivoustädit olivat hieman turhautuneita kämppäni kuntoon. Itse olin tietysti jonkin verran varautunut tuosta lähdön jälkeisestä siivouksesta maksamaan, mutta ikävänä yllätyksenä alakerrassa selvisi että minulle oli annettu siivousohjeiksi jokin vanha lappu. Niinpä minulla ei ollut tietoa että noi siivouksen yms hinnat olivat nykyään naurettavia ja jokaisen vuodevaatteenkin pesemisestä tuli veloitusta erikseen. Niinpä loppusumma tuosta kaikesta siivouksesta kipusi noin 80 € asti. Tuossa kohtaa olin aika hiton turhautunut, mutta koska lattialle kaatunutta maitoa ei saanut enää takaisin lasiin, käskin vähentämään nuo rahat suoraan tuolta vakuusmaksun palautuksesta. Olkaa siis lähtiessä (ja myös asuntoon muuttaessanne) skarppeja sen kunnon kanssa, jotta vältytte vastaavilta ikäviltä ylläreiltä

Time to haul all this back to Finland.
Time to haul all this back to Finland.

Kun Boudonvillen pölyt olivat viimein taputeltuna, alkoi viimeinen etappi tästä saagasta, eli siirtyminen Nancystä porukoille Järvenpäähän. Rinkkaan ja urheilukassin erilliksi massoiksi oli tarkasti pakattu 20 kg molempiin, ja kun reppukin oli vielä lähellä 10 kg, oli tuossa urakkaa kannettavaksi eteenpäin. Mutta ei ollut ensimmäinen kerta kun vanha tiedustelija raahaa isoa taakkaa itsekseen. Juna-asemalla satuin vielä sattumalta törmäämään Lauraan, ja koulukavereita tuli myös vielä saattelemaan junalle.

Danke Schön for the help in carrying guys!
Danke Schön for the help in carrying guys!

Itse junamatkat Nancystä Metziin ja sieltä eteenpäin Pariisin sujuivat onneksi ongelmitta, vaikka vähän noi junien lakkoilut olivat takaraivossa kummitelleet. Pariisin helteissä oli sitten jo hieman urakkaa saada kaikkea tavaraa siirrettyä, vaikka matka Gare de l’Estiltä Nordille ei pitkä ollutkaan. Pariisin paikallisjunassa Orlyn lentokentän suuntaan sai myös hieman kikkailla miten mahtui kaikkine säkkeineen väkijoukon sekaan. Onneksi tuosta eteenpäin sain auttavan käden kantamisessa  jengiltä hiton pitkiä ötzejä, jotka sattuivat olemaan menossa samaan suuntaan.

Au revoir la France!
Au revoir la France!

Pojat olivat kuulemma olleet täällä Ranskassa katsomassa futista paikanpäällä ja joutuneet samalla todistamaan Islannin suurutta. Onneksi olin varannut matkustamiseeni riittävästi aikaa, joten Orlyyn päästyä ei tarvinnut enää sykkiä minneen. Kun lähtöselvityksessä alkoi ensimmäistä kertaa melkein vuoteen näkemään selkeästi suomalaisia, joita ei kuitenkaan tuntenut, oli olo hieman outo. Samalla muisti ettänt pitää alkaa taas rajoittamaan sitä mitä omalla kielellä sanoo, siinä kun innostui juttelemaan samaan suuntaan matkalla olleen tamperelaisen kanssa-teekkarin kanssa. Siinä aikani suomalaisten lapsiperheiden menoa kuunneltuani pääsin koneeseen, kone Suomeen ja lentokentältä viimein äitimuorin kyydissä heidän luokseen. Ja koska oli vielä juhannus käynnissä, piti se saman iltana ottaa pikakelauksella, eli vielä yksin saunaan jossa sitten paistoi jauhomakkarat ja maistoi bulkkilonkeroa. Eeppinen päätös.

Laitetaan tähän loppuun vielä huomioita noilta vikoilta viikoilta:

There is no escape from the French politics, even in your own room.
There is no escape from the French politics, even in your own room.

Viimeisinä viikkoina tuli tuolla Ranskassa kärvistelytä joissain siitepöly allergioissa. Onneksi itselläni tuo ei ole niin paha että se elämää pilaisi tai lääkitystä vaatisi. Mutta pääsipähän jatkuvasti niistämään ja yrittämään olemaan pyyhkimättä kutisevia silmiään. Joten heads up kaikki muutkin allergikot, etelässäkän ei pääse tuota pakoon.

Työlait jaksoivat kiihottaa kansan mielipiteitä vielä EM-kisojen alla niin että minultakin tultiin ihan huoneesta asti kysymään mielipiteitä. Vaikka tuota on tullut seurailtua tässä vuoden mittaa, jätin oman vaikuttamiseni väliin. Jos asia todennäköisesti ei tule minua koskettamaan, on parempi jättää sohuminen niille joiden elämään tuo tulee vaikuttamaan.

Kesä ilmeisesti tekee myös miehistä avoimempia, sillä loppuvaiheessa näytti hieman siltä että miehet (niin nuoret kuin vanhatkin) näyttäisivät myös normaalin oloisesti tervehtivän toisiaan poskisuudelmilla. Se että naiset tekevät noin keskenään tai että tuota käytettään miehen ja naisen välillä on ihan normaali jokapäiväinen juttu, mutta aikaisemmin ei tuota ole juuri tullut vastaan maskuliinisissa kohtaamisissa. Itse tietysti kättelin edelleen suurinta osaa jätkistä, mutta taisin minäkin liberalisoitua tuon suhteen joissain tilanteissa. Älkää siis pojat yllättykö tästä kun Ranskaan tulette.

Ranskassa opiskelut eivät selvästi menneet hukkaan, sillä yhdellä kurssilla paikkasin aukon kanditutkinnostani, ja tässä yhtenä päivänä päivänä tutkintopaperit odottivat nätisti tuossa kämpillä Lappeenrannassa. Loput kurssi Ranskasta menevät täyttämään dippavaiheen valinnaisia, mikä toivottavasti keventää tämän lopun opiskelutaakkaa. Josko silloin saisi sitten kunnolla keskityttyä tärkeiden asioiden kunnolla oppimiseen sitten.

Tässäpä oli viimeinen Le Blogin normaali artikkeli. Kirjoitan jossain välissä vielä yhden artikkelin, jossa mietiskelen vuoden aikana oppimaani ja kokemaani, sekä teen koosteet asumiseen, opiskeluun ja yleiseen elämiseen liityvistä asioista, jottei niitä joudu noiden pitkien artikkelien seasta alkaa etsimään.

Au revoir mes ami(e)s!

Osa 7: Un mois des études

Noniin bonjour taas kansalle.

Yllättävän nopeasti palasin taas blogiin vaikka viime viikon ESN-eeppoksen jälkeen ajattelin pitää pari viikkoa taukoa. Tässä on kuitenkin tapahtunut taas kaikennäköistä mitä voisi kirjailla ylös.

Summary: Bank. Wine drinking changed to WeekendWineProject. Heisenberg. Greeting culture. Le Café des langues, Nocturnes Étudiants and accidentally crashing into Senegalese students’ welcoming evening evening. New courses and some challenges. Hypothesis of the optimised exchange suitability for (LUT) chemical engineering student.

Aloitetaan tapahtumista sekä muista ja jätetään koulu tämän raportin pääaiheeksi, nyt kun on laskutavasta riippuen tullut kuukausi koulussa täyteen.

Eilen sain selvitely mikä tuossa mun pankkikortin saamisessa on mättänyt, kaksi viikkoa kun on käynyt tuolla pankissa korttia kysylemässä, mutta ei ole vielä tullut. Eilen kun jälleen yritin ladata tuota kuvaa tuota LCL:llän opiskelijapankkikorttia varten. Yllättäen sainkin onnistumisen kun viimein rajasin kuvan sivuston vaatimaan minimikokoon. Aiemmin olin yrittänyt laittaa tuonne isompaa kuvaa normaaleilla kuvasuhteilla, mutta ei tällä nettiyhteydellä hommat toimi näköjään niin. Nyt kun viikon päästä saa tuon kortin käteen niin enää ainoa mikä tästä ranskalaisesta opiskelusetistä puuttuu on tuo CAF:in saaminen.

WeekendWineProject part one: Ardeche (sauvignon) red, 2.85€ from supermarket.
WeekendWineProject part one: Ardeche (sauvignon) red, 2.85 € from supermarket.

Tämä viininjuontiprojekti täällä on kohdannut hieman vastoinkäymisiä. Koska aiemmin on tullu viiniä maisteltua milloin sattuu, joten parista viime pullosta on valitettavan iso osuus päässyt etikoitumaan. Epätoivoisena mietin että pitääkö viinin ostaminen lakkauttaa samalla tavalla hankalana/kalliina kun jugurtin ja erikoisempien juustojen ostaminen. Tuossa kun kävin yhtenä iltana yhdelle koulukaverille viinaa juottamassa kurkkukipuun huomasin, että sillä oli useampi tyhjä viinipullo hyllyllä. Olivat menneet kuulemma yhdessä illassa/viikonlopun aikana. Siitä sain idean ja lanseeraan nyt uuden ViikonlopunViinipulloProjektin. Eli enää ei juoda viiniä vain lasia jonain iltana, vaan tästä eteenpäin pullo puretaan järjestelmällisesti viikonloppuna aamupäivä-, päivä-, ip- ja iltaviinillä.

"You're damn right!" >: |
”You’re damn right!”

Tässä kun syksy on taas alkanut niin normaaliin tapaan puolet yliopisto-opiskelijoista on kipeänä. Itse on onneksi vielä välttynyt aijoittain räkäistä nenää lukuunottamatta enemmiltä sairauksilta. Sää täällä näyttäisi nyt myös vähän kuivuvan syyskuun sateista, ylimmät päivälämpötilat pysyvät vielä +17 C kieppeillä ainakin seuraavan viikon. Yöt ovat kuitenkin selkeästi kylmentyneet, iltaisinkin tuntuu kämpillä tarvitsevan hupparia kun oven eristykset tuntuvat falskaavan. Koululla on myös huvittavaa katsoa kun osa ihmisitä istuu takit päällä, minä ja Heisenberg ollaan pärjätty vielä t-paidalla.

Tiistaina koululla oli syksyn ensimmäinen Café des langues, eli ruokatunnilla yhteen saliin kerääntyi innokkaita opiskelijoita keskustelemaan englanniksi joka oli tällä viikolla kielenä. Ensikin viikolla tuolla voisi huvikseen ainakin nopeasti käydä, vaikka no hablo espagnol..

Nocturnes stage; some band and some croedsurfers.
Nocturnes stage; some band and some croedsurfers.

Torstaina illalla oli keskutassa Place Carrierilla koko yliopiston opiskelijajärjestön organisoima Nocturnes Étudiants. Tapahtuma oli vähän niinkuin fuksimessujen, saunayön ja Green party/Saimaa sunsetin sekoitus, tarjolla oli eri organisaatioiden kojuja, bändejä soittamassa lavalla ja muuta tapahtumatoimintaa kuten rodeolaite. Koska tuo oli koko yliopiston yhteinen tapahtuma tuolla oli illalla myös aika paljon väkeä liikkellä, vastaan tuli useampi tuttu sekä ENSIC:iltä että muista vaihtareista. Olin tuolla alkuun muutaman ranskalaisen tutun matkassa, mutta tuolla metelissä en oikein raskisten keskustelua pystynyt seuraamaan, joten lopulta diffusoiduin muiden vaihtareiden porukoihin.

Italianas and some le Cheval..
Italianas and some le Cheval..

Kohtuullisen moni kaveri halusi tuolta lähteä vielä jollekin klubille jatkamaan, mutta oman klo 0830 aamuluennon takia itsellä ei ollut juuri innostusta. Jäin sitten parin italialaisen kanssa vielä tuohon Stanislakselle istumaan ja seuraamaan maailman menoa. Vaikutti että liikkeellä oli paljon myös opiskelijoita, jotka eivät tuonne varsinaiseen tahtumaan olleet tulleet ollenkaan ja meininki näytti vähän siltä kuin käynnissä olisi joku fuksisuunnistuksen ja wipellyksen lopun seikoitus, joskin ihmiset olivat varmasti vähemmän päissään.

Senegalese party that I accidentally crashed into, but nobody seemed to mind.
Senegalese party that I accidentally crashed into, but nobody seemed to mind.

Eilen sattuin huvittavasti kuokkimaan paikallisten senegalilaisten opiskelijoiden kemuja täällä Boudonvillessä. Illalla kämpille tullessa katsoin että asuntolan salissa oli jotain porukkaa ja hissiin joku oli post-itilla laittanut ilmoituksen asukkaiden kemuista. Ajattelin että tuolla tarkoitettiin niitä ja lähdin katsomaan myöhemmin. Kun tulin saliin sisälle huomasin että olinkin ainoa white-boy siellä ja seinälle oli ripustettu jonkin Afrikan valtion lippu. Tilanne oli itselleni uusi ja mielenkiintoinen, sillä Suomessa on kuitenkin erittäin harvinaista olla ainoana valkoihoisena tummempien seassa. En kuitenkaan lähtenyt heti menemään vaan kysyin oven lähellä olleiltä ihmisiltä mikä tapahtuma tämä oli. Sitten kun selvisi että kyseessä oli Nancyn senegalilaisten opiskelijoiden tervetulokokoontuminen ajattelin että ehkä olin väärässä paikassa, varsinkin kun muilla oli kauluspaitoja ja puvuntakkejä, itselläni shortsit ja puutarhasandaalit. Ihmiset olivat kuitenkin kohtuullisen avoimia ja vieraanvaraisia, vaikka kaikki muutkin varmaan näkivät että olin hieman väärässä paikassa).

Playing football-games seem to be universal...
Playing football-games seem to be universal…

Kun minulle kuitenkin tultiin puhumaan ja tarjottiin limpparia, niin en kääntynyt suoraan karkuun. Jossain vaiheessa kuitenkin omantunnon mukaan järjestön tase minun suhteeni tuntui liian epätasapainoiselta kun join heidän limuaan mutta varmastikkaan en kyseiselle organisaatiolle mitään tullut tuomaan vaihdossa, livahdin mahdollisimman sujuvasti pois. ”Pakomatkallani” pihalla vastaan tuli pari luokkakaveriani jotka asuivat Boudonvillen toisessa rakennuksessa, joten päätin huvikseen käydä katsastamassa heidän kämppiään.

Common kitchen of less privilidged students
Common kitchen of less privilidged students

Vaikka toisessa talossa asuvilla on huonetyyppiset kämpät, eli keittiöt ja saniteettitilat on jaettu, ei nuokaan asunnot rempattuina niin pahoilta näyttäneet vaikka pieniä olivat. Tänään selvisi että nuo naapurikemut, joiksi senegalilaisten tapahtumaa luulin, onkin ensi keskiviikkona.

Täällä Ranskassa ja etelässä ylipäätään kulttuurierona ihmisten tapaamisessa tarvittava hierominen. Samaan tilanteeseen tullessa täällä tulee aina käteltyä ja selkäätaputeltua kaikki miespuoliset ihmiset. Vähän tulee mieleen jokin mafiasukumeininki. Tuo että tytöille annetaan poskisuudelma (molemmille poskille) oli ennestään tuttu juttu. Mutta silti välillä yllättää kuinka pienen oman tilan ihmiset täällä tarvitsevat tai että ihan tuntemattoman ihmisenkin koskeminen on ihan normaalia.

Sitten vähän tarinointia ja analysointia koulunkäynnistä. Tällä viikolla alkoivat myös nuo ranskan tunnit meille ulkkareille. Omassa ryhmässä opettajana on onneksi se sama oppilaille naureskeleva täti, mikä veti sen ensimmäisen ranskan tunnin silloin syyskuun alussa tuolla humanistikampuksella. Tällä viikolla alkoi myös tuo toinen noista neljästä valinnaiskurssista mitä minulla täällä on valittuna. Nanomateriaalikatalyytit vaikuttivat ainakin ensimmäisen luennon aikana mielenkiintoiselta aiheelta, ja vaikka oli uutta asiaa niin opettajan rauhallisella tahdilla sen sai kyllä sisäistetty hyvin. Tiistaina meillä oli toinen konferenssi seminaari, jonka aiheena oli öljyporaus merellä. Tällä kertaa oli aika hankalaa keskittyä aiheeseen kun luennoitsija puhui ranskaksi, mutta kalvot oli laitettu englanniksi, jolloin ei saanut keskityttyä oikein kumpaankaan. Valitettavasti tällä viikolla jälleen elämä voitti exergian kun jäi kovasta henkisestä yrityksestä huolimatta exergia-analyysin tehtävät tekemättä. Luennon alussa maikka sitten käski minua taululle laskemaan tuota tehtävää, ja kun esitin ettei siitä siinä tilanteessa olisi tullut mitään niin saatiin koko luokka kiihkeä puhe siitä että tulevina insinööreinä hommat pitää hoitaa itse. Vähän tuo jäi kaivelemaan, pitää ihan oikeasti alkaa skarppaamaan että pysyy tahdissa. Tuo tilanne oli kavereitten suussa päässyt vähän eskaloitumaan, illalla tuo yksi luokkakaveri joka ei tainnut olla tunnilla tms luuli että olin haistatellut tuolle exergian maikalle.

Kokonaisuudessaan opiskelu täällä ei ole ollut liian haastavaa, vaikka nyt oikeastaan opiskelen lähempänä meidän viidennen vuoden tasoa. Kuitenkin esimerkiksi tuossa exergia-analyysissä pitäisi tehdä kotonakin paljon enemmän töitä kun olen tähän mennessä tehnyt. Lisäksi tuo tasoero lähtökohtien ja opiskelujen kanssa jäytää jatkuvasti alitajunnassa, ja joidenkin kurssien kohdalla tuntuu olevan jatkuvasti henkistä kamppailua gonahtamisen ja kiinni-opiskelemisen välillä. Koska täällä ollaan kuitenkin opiskelemassa niin henkisesti olen itseäni yrittänyt asennoida tuohon töiden tekemiseen opiskeluja varten, vaikka toistaiseksi osa tapahtumista on vienyt aikaa ja kämpillä on ollut keskittymisvaikeuksia. Totisempaa otetta olen nyt kuitenkin koittanut ottaa esimerkiksi häiriötekijöiden karsimisella, eli poistamalla linkit tabletilta joihinkin uutisiin tai Youtubesta seuraamiini ohjelmiin, koska niillä ei kuitenkaan kemiantekniikan oppimisen kannalta ole arvoa.

ENSIC main courtyard from top floor POV
ENSIC main courtyard from top floor POV

Hieman tätä välillä esiintynyttä motivaatio-ongelmaa selittää myös se ettei tuota aluksi learning agreementtiin valitsemaani bioprosessitekniikan moduulia, joka omalle kohdalle vaikutti helpoimmalta ja kiinnostavimmalta, järjestettykään. Muuten ei varmaan olisikaan ollut ongelmaa, mutta tämän koulun systeemillä kurssien valitseminen aikaisemmilta vuosilta on teoreettisesti mahdotonta ja käytännössäkin todella hankalaa, jouduin sitten valitsemaan kahdesta jäljellä olevasta, missä olemmissa tiettyjen ennakkotietojen puute jäi jännittämään. Tämä prosessitekniikka, jonka kursseja nyt suoritan, tuntui pienemmältä pahalta, mutta sitä varten olisi ollut hyvä lukea perustiedoiksi neljännen vuoden prose-kursseja kuten modelling ja optimisation. Toinen pääaine moduuli täällä on tuo tuotetekniikka, joka painottuu vahvasti polymeereihin. Itsellä kun ei kuitenkaan polymeeritekniikasta pohjalla ole muita opintoja kuin mitä orgaanisessa kemiassa on käyty, niin en uskaltanut tuohonkaan lähteä seikkailemaan.

Vaikka tässä nyt on vasta kuukausi ollut täällä ENSIC:issä niin mieleen on alkanut muotoutua seuraava hypoteesi tästä koulusta vaihtokohteena. Tarkistan sitten vuoden lopussa miten tämä hypoteesi toteutuu:

Vuoden vaihto-opiskelua varten ENSIC ei ole optimaalinen kohde, sillä vuodeksi täältä ei välttämättä löydy LUT:in opetustahtiin hyvin sopivaa määrää kursseja helpolla systeemillä. Tässä voin kuitenki olla väärässä, mutta uskoisin että vuoden kannalta parempi vaihtoehto on kolmen LUT vuoden jälkeen tulla tekemään lukukauden S7 (syksy) ja S8 (kevät), vaikka syyslukukaudella saattaa tulla jotain jo LUT:issa opittua uudelleen. Yhden lukukauden pystyy tulla tekemään näppärämmin täällä, tähän arvioisin parhaisi joko S8 3,5 LUT vuoden jälkeen tai S9 (syksy) neljännen vuoden jälkeen. Opetuksen aikataulut tai niiden puute ennakkoon estää helpon kasailun eri vuosien kursseista.

Pohdinnoista huolimatta näillä mennään nyt tämä vuosi. Varmasti myös kunhan tämän syyslukukauden on selvittänyt niin keväällä tuntuu helpommalta kun opiskelee lähempänä omaa tasoa. Vaikka jotkin suunnitellut opintopisteet nyt jäisivät uupumaan niin se että saa KELA:a ja LUT:ia tyydyttävän määrän niin ettei tarvitse tukia maksaa takaisin riittää kyllä minullekin.

Crazy Boudonville party coming?
Crazy Boudonville party coming?

Ensiviikolla ohjelmassa on Nancyn teekkarikoulujen urheiluturnaukset. Tämä on näköjään totinen tapahtuma, sillä siitä on eri opiskelijatiedotteissa muistutettu useamman kerran ja tuon ajaksi (ke ilta ja koko to) ENSIC:issä ei ole ainakaan kolmannelle vuodelle opetusta. Lisäksi keskiviikkona illalla on täällä Boudonvillessä nuo mainitsemani naapurikemut, ihan hyvä jos saa muihin asukkaisiin tutustuttua, vielä ollaan oltu aika ujoja. Vähän harmittaa kun keskiviikkona olisi myös uudestaan käyntiin lähteneet surffaritapaamiset, mutta noita tulee kuitenkin myöhemminkin. Lisäksi tiistaisin on perus ESN kemut Loveboatissa, saa nähdä jos kerkeää käydä ainakin kääntymässä. Tänä viikonloppuna olisi ollut BDE:n reissu oktoberfesteille sekä vaihtoehtoisesti ESN:nän integraatioviikonloppu Vogeeseilla ja ensiviikonloppuna ESN lähtee Müncheniin oluelle, mutta itse jätän kaikki isommat ohjelmat nyt koulun kirimisen takia välistä. Tuosta sain tietysti jo palautetta eri kavereiltani, ja harmittaahan tietysti vähän itseänikin. Toisaalta kun olen täällä vuoden niin kyllä tuota aikaa pitäisi olla myöhemminkin ihan riittävästi seikkailuille ja hengailuille.

Tähän päätän sekavan selostukseni, à prochaine!